Eräs pitkäaikainen projekti on ollut linkkikokoelma jolla ampua alas jokainen joka hehkuttaa naapurimaamme pääkaupungin monikulttuurisimman lähiön mainiota ja menestyksekästä maahanmuuttajakoulua - Rinkebyskolania. Valitettavasti toimituksellisista syistä homma on aina vain lykkääntynyt. Joten tässä raakaversio. Ruotsin taidosta on hyötyä koska en jaksa kääntää muuta kuin pääkohdat ja johtopäätökset. Samaten Rinkebyskolanin historiikki jää nyt kirjoittamatta. Lisää tietoa löytyy googlaamalla Rinkebyskolan tai Börje Ehrstradin nimi.
Haluan korostaa mitä painokkaimmin että arvostan suunnattomasti rehtori Ehrstrandin panosta ja sinnikyyttä. Hän on toiminut mielestäni esimerkillisesti ja osoittanut tiukassa paikassa todellista johtajuutta. Hän on tehnyt sen minkä mies parhaimmillaan tekee: saanut aikaan parhaat mahdolliset tulokset käytettävissä olevilla keinoilla ja resursseilla. En pidä hänen henkilöönsä tai omaan liiketoimintaansa liittyviä kysymyksiä merkittävinä. Mies ansaitsee palkkansa, etenkin jos urakka on noin kusinen.Sitäkin ikävämpi juttu tekijämiehelle että urakka on mahdoton. Epäonnistumiset ja jatkuvat ongelmat eivät ole yhden miehen syytä. Yhteiskunta on epäonnistunut. Jos Rinkebystä jotain mallia haetaan, pitää koko yhteiskunnallinen kehitys nähdä varoittavana esimerkkinä. Ruotsi on viimeinen paikka mistä Suomeen kannattaa hakea mallia monikulttuuriasioissa.Faktoja Rinkebystä:
Ruotsinkielinen Wikipedia-artikkeliKaikki tarpeellinen tilastotietoRinkebyskolan - WikiRinkebyskolan - koulun oma sivuKoulun oma etusivu antaa liikuttavan hienon kuvan palkitusta ja puhutusta koulusta joka tuottaa matikka- ja urheilutähtiä, joka on nostanut keskiarvojaan eniten (kymmenen kärjessä Tukholmassa) ja jossa nobelistit, ministerit ja yritysjohtajat laukkaavat tuhkatiheään vierailemassa. Eipä siis ihme että koulu ja alue vetävät puoleensa hunajapytyn lailla myös suomalaisia valtuuskuntia. Sillä selvästikin Rinkebyssä tehdään jotakin oikein. Eikö niin?
Hesari: Ei ihme, että joukko Helsingin kaupungin asuntopolitiikan suunnittelusta vastaavia virkamiehiä suuntaa juuri sinne kuulemaan, mitä opittavaa Suomella on Ruotsin tyylistä asuttaa maahanmuuttajia.
...."Rinkebyn koulu päihittää vuosi vuodelta koko Ruotsin muut koulut matikassa. Silti puolet tämänkin alueen perheistä, maahanmuuttajat itse, lähettää lapsensa muualle kouluun", Lorentzi sanoo.
....[Järvan alueen] kouluissa on sadan eri kansallisuuden lapsia, jotka puhuvat noin sataa eri kieltä, kertoo Järva-vision projektijohtaja Magnus Andersson.
Minun korviini tuo Magnuksen kertoma kuulostaa samalta kuin aliupseerin korviin kuulla
kesällä -41 että Stalinilla on 3,2 miljoonaa miestä, 35000-40000 lentokonetta ja 12000-15000 tankkia.
Sata kieltä, sata kansallisuutta, lukematon määrä kulttuureja. Huh.
Tämä on
Rinkebyn koulusta levitetty mielikuva(linkissä Ehrstrandin ja koulun historiasta):
Ongelmakoulusta vetovoimaiseksi huipputason opinahjoksi
Tämä otsikko antaa ymmärtää että koulu ei ole enää ongelmakoulu, että se on vetovoimainen ja että se on huipputason koulu. Nämä ovat kaikki melko hirtehisiä väitteitä seuraavan uutiskavalkadin valossa:
"Rinkebyn koulu ei ole palkintojensa arvoinen", sanoo Ruotsin opettajien ammattijärjestön PJ - yli puolet on vaarassa jäädä ilman lukiokelpoisuutta (Ruotsissa tämä tarkoittaa käytännössä keskiasteen opiskelumahdollisuuksia, koska Gymnasieskola yhdistää ammatti- ja lukiokursseja).
Tämä siitä huolimatta että Rinkebyskolan - monien muiden koulujen tavoin - on
hinannut oppilaille annettuja numeroita ylöspäin keinotekoisesti.
"Eliittiluokkien poistaminen ei muuta tilannetta", sanoo Tukholman skolborgarråd Lotta Edholm;
koulun tilanne ei eroa mitenkään muista segregoituneiden alueiden kouluista (!); jos eliittiluokat jätetään pois laskuista,
jopa 67% (!!) oppilaista saa hylätyn arvosanan keskeisissä aineissa [päästötodistukseensa]; ratkaisuksi Edholm
vaatii kouluilta parempaa tukea ruotsin kieltä osaamattomille maahanmuuttajaoppilaille (111!!11!!111eleven).
Vararehtori: numeroita nostetaan! - aiomme työskennellä kovasti. Mutta Tukholman
keskitasolle nousemiseksi arvosanojen (meritpoäng) pitää kaksinkertaistua (!!!)
Rinkebyn koulu kaksinkertaistaa opettajien määrän - tosin vain matemaattisissa aineissa.
"Ruotsalaisen koulun suurin epäonnistuminen", sanoo samainen Edholm -
Tukholma on segregoitunut, koulujen välillä on valtavia eroja - parhaissa kouluissa tulokset kaksi kertaa parempia kuin huonoimmissa. Kouluissa on monia ongelmia, ja
tämä on suurin haasteemme.
Lääkkeeksi esitetään, ei toki pelkästään kruunuja ja äyrejä, vaan monenmoisia toimenpiteitä joilla rikotaan yhteys vanhempien ja lasten koulutustason välillä. Lausuu opposition (socialdemokraterna) kouluneuvos Roger Mogert:
De utlovade satsningarna kommer att kosta pengar och här måste staden hjälpa till, menar han.
Eli ilman niitä kruunuja ja äyrejä kaikki hyvä ja mukava jää saavuttamatta. Kaupunki on hyvä ja kaivaa kuvettaan.
Hitsin hitsi kun sellaista koulua ei ole vielä keksitty joka toimisi ilman kruunuja ja äyrejä. Pelkillä hyvillä ajatuksilla ja aikomuksilla.
Takaisin Rinkebyhyn. Koululla pidetyssä kriisikokouksessa Ehrstrand mainitsi saavutuksekseen mm sen että koulu on nykyään töhryistä vapaa. Se on erittäin hieno saavutus. Samoin matikkaluokan upeat suoritukset, satsaukset kodin ja koulun yhteydenpitoon ja kaikki muukin. Rinkebyskolan on nostettu kaikkein pahimmasta tilastaan kouluksi jossa todellakin yritetään, ja tietyillä osa-alueilla saavutetaan paljon hyvää.
Mutta onko se malli johon kannattaa nojata, jotain mistä ottaa oppia, jotain mitä kopioida?
Rinkebyn koulu mainitaan usein esimerkillisenä maahanmuuttajakouluna. En ymmärrä miksi. Kaikkine menestyksineenkin Rinkebyskolan edustaa minulle pahinta mahdollista skenaariota. Että kaiken pitää mennä pieleen jotta saataisiin vähäkin parannus näyttämään suurelta edistysaskeleelta.
Suuren tulipalon jälkeen asukkaat pelastanut palomies on kiistämätön sankari. Kaikkein parasta olisi kuitenkin ettei sankaritekoja tarvittaisi. Parasta olisi jos tulipalo ei olisi syttynytkään.
Helsingin päättäjien ei pidä miettiä miten maahamme tupsahtavat ulkomaalaiset saataisiin kaikkein parhaiten asutettua, ruokittua, koulutettua ja työllistettyä, tai etsiä tähän ratkaisuja ulkomailta. Ensin pitäisi miettiä miten pidämme asunnon, ruoan, koulutuksen ja työn tarvitsijoiden määrän ja laadun hyväksyttävällä, taloudellisesti kestävällä pohjalla. Sitten meillä on edes jonkinlainen mahdollisuus tehdä jotain niiden eteen jotka em. asioita yhteiskunnalta tarvitsevat.
Tämän tulipalon me voimme estää, eikä sankaritekojakaan sitten tarvita. Tosin sankaritekojen mahdollisuus tuntuu olevan niin suuri houkutin että varmasti monissa piireissä raavitaan kuvainnollisesti tikkuja. Tälläkin hetkellä.
Halla-ahoHomma