Raha ratkaisee hyvin paljon ongelmia.
Malisen ajatuksia saamme lukea Uutispäivä Demarista joka kertoo että
Helsingissä jaetaan jo kouluja "hyviin" ja "huonoihin"
Tämä asiaintila ei kylläkään ole uutinen eikä yllätys. Miksi siis Demari kirjoittaa asiasta? No siksi että sosiaalidemokraattinen kansanedustaja Päivi Lipponen on emännöinyt keskustelutilaisuuden jossa on paneuduttu Helsingin hyviin ja huonoihin kouluihin. Tosin hyvä/huono-jaottelu on "vaarallinen", joten sosiaalidemokraattinen ilmaus kuuluu nyt
Koulut eivät ole sinällään hyviä tai huonoja vaan toimintaympäristö pistää niiden edellytykset saattaa lapset maailmalle koetukselle hyvin eri tavoin.
Tämän lausuivat jo mainittu Malinen ja filosofian maisteri Venla Bernelius jolla on hautumassa väikkäri aiheesta. Bernelius:
Berneliuksen mukaan yhtenä ongelmana on se, että oppilaat saavat nykyisin hakeutua mihin tahansa kouluun, mikäli paikkoja vain löytyy. "Koulumarkkinat" lisäävät eroja.
– Vanhemmat juoksevat koulujen maineen perässä. Tämä on surullista, koska ei ole näyttöä, että "huono koulu" sinänsä vaikuttaisi yksittäiseen oppimistulokseen. Vanhemmat voivat pistää lapsensa aika turvallisin mielin mihin tahansa helsinkiläiskouluun, Bernelius rauhoitteli.
Koulu saattaa vaikuttaa myös asumispäätökseen, kun vanhemmat haluavat varmistaa oppilaspaikan "hyvästä" koulusta. Bernelius varoittaa ilmiön haitoista. Britanniassa koulujen pisteytys on vaikuttanut jopa 34 prosenttia asuntojen hintoihin.
(Mainittakoon että olen aiemmin tutustunut Berneliuksen työhön ja todennut sen tieteelliset kriteerit täyttäväksi. Lipposella on kuin onkin selkänoja - miksi hän silti aina kallistuu väärään suuntaan?)
Nämä asumis- ja muuttamisasiat ovat vapaan yhteiskunnan ongelmia, ja liittynevät siihen että ihmisillä on oikeus ja vapaus etsiä onnea, rauhaa ja vaurautta sieltä mistä huvittaa. Sosiaalidemokraattiseen ajatteluun tällainen vapaa säntäily ei oikein sovi. Koulujen pistetys paljastaa ettei kaikkialla olekaan ihan samanlaista. Älkäämme siis pisteyttäkö.
On ikävä tosiasia että on kivoja paikkoja ja vähemmän kivoja. Kaikki haluavat niihin kivoihin. Siksi ne ovat kalliita paikkoja. Eikö sosiaalidemokraateille opeteta elämän perusasioita? Ilmeisesti ei, koska väärin valitseville kansalaisille heilutellaan sosiaalidemokraattisessa mallissa porkkanoita (jotka ovat todellisuudessa keppejä valepuvussa - sosiaalidemokraattiseen malliin ei kuulu vapaus valita. Sinähän tartut porkkanaan tai itket ja tartut.)
Berneliuksen mukaan asuntopolitiikalla voidaan vaikuttaa merkittävästi koulujärjestelmän sujumiseen. Sosiaalisen sekoittamisen politiikka toimii, jos siihen ei pakoteta vaan annetaan porkkanoita.
Ihan passeli ajatus. Otan mieluusti vastaan porkkanan jolla pääsen muuttamaan kivemmalle alueelle. Mutta mistä tunnistan vähemmän kivan alueen? Kerro kerro Demari:
"Huonon" asuinalueen leima syntyy, jos maahanmuuttajien määrä ylittää tietyn kynnyksen.
– Silloin uhkana pelkästään maahanmuuttajalähiöiden ja -koulujen syntyminen, vaikka maahanmuuttajat eivät ole sinänsä mikään ongelma, hän korostaa.
Hänen mukaansa Ruotsissa on havaittu, että jos maahanmuuttajien osuus tietyllä alueella ylittää 20 prosenttia, keskiluokkainen kantaväestö haluaa muuttaa pois. Bernelius toteaa, että Helsingissäkin kynnys on ylittymässä joissakin kaupunginosissa.
Aha.
Kyse oli siis maahanmuuttajista, ei kaupungissa sen perustamisesta asti asustelleesta köyhästä ja ongelmaisesta vähäosaisesta kansanosasta.
Jopa löytyi selitys Lipposen mielenkiinnolle. Hänhän on suorastaan järkyttynyt:
Keskustelutilaisuuden emäntä, kansanedustaja Päivi Lipponen totesi järkyttyneensä väitöskirjan tiedoista, että koulut ovat alkaneet eriytyä pahan kerran Helsingissä.
Eriytymisellä Lipponen tarkoittaa nyt siis monikulttuuristumista. Sitä vanhaa, marxilaista luokkajakoa ei nyt kannata mainita, koska se ei näy eikä kuulu Lipposen Töölön-kotiin.
Tästähän on ollut puhetta aiemminkin... toistuvasti...
Minusta on järkyttävää että Herttoniemenrannan ala-asteen oppilaista 25% on maahanmuuttajia (tai -taustaisia). Miksi? Siksi että Herttoniemenranta on uusi, siisti, viihtyisä kaupunginosa hyvien kulkuyhteyksien varrella lähellä Helsingin kantakaupunkia. Asunnot ovat siellä hinnaltaan ainakin minulle yhtä tavoittamattomissa kuin Kaivopuistossa. Jos tällaisen alueen koululaisista joka neljäs on lähtöisin Suomen ulkopuolelta, täytyy todeta että alueelle on osunut erittäin hyvätuloisia ulkomaalaisia. Tai sitten jossain jaellaan porkkanoita toisille enemmän kuin toisille.
Kaikki tietävät että Herttoniemenrannassa on omistusasuntojen joukkoon siroteltuna merkittävä määrä sosiaalisesti tuetun asumisen yksiköitä, ts. vuokrataloja. Octavius kertoo lisää, ja siellähän Venla Berneliuskin möllöttää.
Malinen ja muu henkilökunta Herttoniemenrannassa niittää sitä mitä maahanmuutto- ja maahanmuuttajapolitiikalla kylvetään.
Nyt haluaisinkin kysyä Lipposen Päiviltä: mitä MUUTA maahanmuuttajien asuinalueiden viihtyisyyden ja koulutien tasoittamiseksi pitäisi tehdä kuin päästää heidät asumaan kaupungin hienoimmille paikoille ilman omaa sijoitusta ja panosta? Minkälaisia uusia uhrauksia pitäisi tehdä?
Malinen ei vaikuta aivan tyytyväiseltä kaupunki- ja asuntopolitiikan tuloksiin. Minusta tämä Malisen vetoomus
Asuntopolitiikka on tärkein ongelmien ratkoja. Maahanmuuttajia pitäisi olla jokaisella asuinalueella suhteellisen tasaisesti
kuulostaa Demarin jutussa annetussa viitekehyksessä hätähuudolta: Herran tähden, ottakaa edes osa meidän rikkaudestamme muihin kouluihin!
Tämä tavoite
Tavoitteena pitää olla hyvä lähikoulu niin, että oppilaat, opettajat ja vanhemmat voivat ylpeinä todeta, että meidän koulu on paras,
ei nimittäin tunnu toteutuvan nykyasetuksilla. Ainakaan Herttoniemenrannassa.
