Tämän viikon uutiset herättävät epäilyksen että joku, mahdollisesti Musiikkitalon urakoitsija, on kaivanut liian syvälle Töölönlahden rannassa ja herättänyt valottomassa ja hapettomassa luolassaan torkkuneen avaruuslepakoiden lauman, joka nyt mellastaa vapaana maassamme, antaen toinen toistaan mielipuolisempia lausuntoja oikealle ja vasemmalle.
Ei liene mikään uutinen että avaruuslepakoiden (eng. Moon Bat) esiintymistiheys Arkadianmäen Sirkuksessa on suuri. Paikallinen kanta on kuitenkin pysynyt suhteellisen hyvin kurissa, koska äänestäjillä kaikesta huolimatta on jonkinlaiset aivot, eikä mitä hyvänsä horinaa katsota hyvällä omienkaan riveistä. Todellinen emäsuoni on paikallistettavissa SYL:iin, Suomen Ylioppilaskuntien Liittoon, tarkemmin sanottuna sen johtoportaaseen. Opiskelijapoliitikkoja eivät näytä koskevan kansanedustajia ja ministerejä sitovat rajoitteet, joten kun opiskelijabroileri avaa suunsa, odottaa sopii ihan mitä tahansa. Eikä tällä viikolla ole ollut puutetta hämmennyksestä ja häpnadista.
Muistanemme kaikki tämän ikävän uutisen: Suomea, joka tekee parhaansa profiloituakseen koulutuksen suurvallaksi, käytetään sumeilematta hyväksi. Jopa vilppiin turvautuen.
Ulkoministeriö epäilee, että Hämeen ammattikorkeakouluun (Hamk) loppukesällä lisähaulla hankittujen 130 afrikkalaisen opiskelijan pätevyyttä ja motivaatiota tulla Suomeen ei ole ehditty kunnolla tarkistaa.
Kesän aikana länsiafrikkalaisia on hakenut runsaasti myös muihin Suomen ammattikorkeakouluihin.
Jopa yli puolet Suomen Nigerian-suurlähetystössä kesä–heinäkuussa käsitellyistä opiskelijoiden oleskelulupahakemuksista sisälsi väärennettyjä liiteasiakirjoja kuten todistuksia.
Pääosin hakijat olivat kotoisin Nigeriasta ja Ghanasta, mutta myös Kamerunista ja Gambiasta.
Ei liene yllätys kenellekään jolla veri kiertää päähän asti että kun ilmaista jaetaan, ottajia on. Kun ilmaiseksi jaetaan priimaa, maailman parasta koulutusta, ottajia on tungokseksi asti. Ja kun sinne ilmaiseen tullaan oikein paikan päälle hakemaan ja järjestämään pääsykokeita, ovenkamanat natisevat. Ja kun kilpailu on kovaa, neuvokkaimmat fuskaavat. Ainakin maassa jossa pääelinkeino, pääasiallinen ajanviete, toiseksi merkittävin vientituote ja kansallinen tapa tuntuu olevan ns. apinan koijaaminen. Kuten Nigeriassa. Enkä malta olla lainaamatta halpamaisesti Helsingin Sanomien terävintä kynää, Katja Marteliusta, joka totesi että
Ollaanko tässä enää siinä asemassa, että on varaa nirsoilla? Luulisi pikemminkin, että työministeri olisi nigerialaisia vastassa Helsinki-Vantaalla ja puristaisi jokaisen kättä henkilökohtaisesti, ilon kyyneleet silmissään.
No niin, tavalla tai toisellahan ne tulijat on valikoitava, joten miksei sitten vaikka niin että nohevimmat fuskaajat saavat palkinnoksi ilmaisen koulutuksen, englanniksi, Suomessa, veronmaksajien rahoilla, ja voivat sitten mennä etsimään onneaan mistä tahansa englanninkielisestä maasta. Suomihan ei sellainen ole, joten eipä voi opiskelijoita syyttää siitä että lähtevät.
Ilmiselvä kysymys onkin että mitä vitun järkeä on kouluttaa ilmaiseksi ulkomaalaisia ulkomaan kielellä Suomessa veronmaksajien rahoilla, että he voisivat hakeutua hyviin työpaikkoihin jossain muualla. Tähän kysymykseen liittyvätkin viikon avaruuslepakkobongaukset mediassa.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä pohtii mielestäni ihan aiheesta vievätkö ulkomaalaiset opiskelijat suomalaisten nuorten opiskelupaikkoja.
Ministeri Liisa Hyssälä (kesk.) kysyy, ottaako Suomi liikaa ulkomaalaisia opiskelijoita yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.
- Katson tätä työttömyyden ja syrjäytymisen näkökulmasta, hän perustelee pohdintaansa Verkkoapilalle.
... Korkeakouluja houkutellaan rahakannustimin hankkimaan ulkomaalaisia opiskelijoita. Hyssälä aprikoi, onko tässä menty liian pitkälle, jos kotimaan nuoret jäävät ilman opiskelupaikkaa.
Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee 12 500 ulkomaalaista. Opetusministeriö korjasi luvun tänään. Eilen, tiistaina, ministeriön virkamies kertoi Verkkoapilalle, että luku olisi 15 000.
Järki sanoisi että opiskelupaikkojen määrä mitoitetaan kysynnän mukaan. Tyhjiä paikkoja ei pitäisi olla, koska jos ei ole opiskelijoita, ei opetetakaan. Tietenkään ei kannata purkaa kerran pystytettyä infraa ja osaamista, joten kausittaisen vaihtelun tasoittaminen ulkomaalaisilla opiskelijoilla olisi oikein järkevää. Samalla saataisiin katettua opiskelumaksuilla suomalaisen koulutuksen kroonista rahapulaa, joka ilmenee mm homehtuvina rakennuksina ja kasvavina ryhmäkokoina.
Mutta ulkomaalaisia koulutetaan siis ilmaiseksi. Koska tässä ei normaalilogiikalla ajateltuna ole mitään järkeä, täytyy sukeltaa avaruuslepakon hämärään tapuliin selvittääkseen miksi näin tehdään, ja miksi se on hieno juttu.
Mainittakoon ja korostettakoon että koulutus todellakin on parasta apua, oli vaiva lähes mikä hyvänsä. Jos hilloa ja kapasiteettia on, olisi todella mahtavaa kouluttaa koko maailman lapset ja nuoret suomalaiseen malliin. Kuitenkin olen muista uutisista ollut päättelevinäni että juuri paraikaa puitavaan budjettiin kaivataan 13 000 000 000 euroa lisää, ja se joudutaan lainaamaan ulkomailta.
Pidän siis osoitettuna että hilloa ei ole. Purkin kansi siis kiinni. Eikö? EI!
Jussi Rauvola, opiskelijajärjestö SYL:n puheenjohtaja
”Lukukausimaksukokeilu EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tulee ilman muuta poistaa. Suomessa on moneen kertaan koeteltu poliittinen linjaus siitä, että koulutuksen tulee olla tasa-arvoista ja siten maksutonta. Autonomia tarkoittaa itsehallintoa. Siksi yliopiston hallituksessa pitää olla enemmistö yliopistoyhteisön sisäisillä jäsenillä. SYL on esittänyt, että heitä olisi yksi enemmän kuin ulkopuolisia jäseniä.”
Paitsi että koulutuksen ilmaisuus ja tasa-arvoisuus on puolihuolimattomasti ulotettu koko muuhun maailmaan, eikä pelkästään suomalaisten veronmaksajien lapsiin, samainen Rauvola on sitä mieltä että ulkomaalaisten subjektiivisen oikeuden ilmaiseen koulutukseen Suomessa kyseenalaistaminen on, tadaa, ulkomaalaisvihamielisyyden lietsomista.
Luulisi että Rauvola on valitettava yksittäistapaus, mutta pahempaa kuuluu. Aamulehden mukaan opiskelijajärjestöt laidasta laitaan paheksuvat Hyssälän lausuntoa:
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto tyrmäsi Hyssälän väitteen muistuttaen, että suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä opiskelijavalinnat tehdään tasapuolisten valintakokeiden perusteella. Tällöin myös suomalaisilla nuorilla on tasavertainen mahdollisuus hakea opiskelemaan.
Kokoomusopiskelijoiden mielestä suomalaisiin korkeakouluihin on saatava lahjakkaimmat ja pätevimmät opiskelijat kansallisuuteen katsomatta.
Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Katri Nokela oli puolestaan ällistynyt Hyssälän rajoittuneesta käsityksestä nuorisotyöttömyyden monimutkaisesta kokonaisuudesta.
- Hyssälä sysää nuorisotyöttömyyden ulkomaalaisten opiskelijoiden viaksi. Tämä osoittaa tietämättömyyttä, ja on tulkittavissa suorastaan ulkomaalaisvastaiseksi, Nokela sanoi tiedotteessa.
Onhan se huomaavaista että suomalaiset ovat sentään samalla viivalla muun maailman hakijoiden kanssa. Viiden miljoonan suhde yli kuuteen miljardiin on kuitenkin sellainen että jos täydellinen koulutuksen tasa-arvo jonain päivänä toteutuu, Suomen kouluissa ei opiskele yhtä ainoaa suomalaista nuorta.
Ulkomaalaisvastaisuudella polttomerkitty Hyssälä saa kiittää onneaan siitä ettemme elä 1600-luvulla. Pikkutyttö on todistanut Hyssälän eukon lentäneen noitasapattiin ilkamoimaan alasti pimeyden prinssin kanssa, joten ei kun roviolle.
Demaripolitrukki sentään muistaa mainita sen mikä Hyssälällä kai viran puolesta oli suurin murhe: ilman opiskelupaikkaa jäävien suomalaisnuorten tilanne.
Rauvola/SYL kertoo:
SYL:n mukaan syrjäytyneitä suomalaisnuoria ei voi asettaa vastakkain ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa, sillä tällaiset nuoret eivät muutenkaan kilpailisi korkeakoulupaikoista ulkomaalaisten kanssa.
Ulkomaalaisten opiskelu Suomessa ei siis ole keneltäkään pois. Tähän viitannee myös demaripolitrukin laittamaton lausunto "rajoittuneesta käsityksestä nuorisotyöttömyyden monimutkaisesta kokonaisuudesta." Suomalainen syrjäytyjä ei ole kinuamassa ammattikorkeakoulupaikkaa joka menee sitten ulkomaalaiselle. Opetusministeri Henna Virkkunenkin kiirehti tyrmäämään Hyssälän lausunnon:
Virkkunen puolestaan muistuttaa, että erityisesti suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on useita sellaisia koulutusohjelmia, jotka eivät yksinkertaisesti kiinnosta suomalaisia.
- Ammattikorkeakouluista jäi tänäkin vuonna täyttämättä 1500 opiskelupaikkaa, koska hakijoita ei ollut riittävästi. Näihin ohjelmiin haetaan täydennyshaulla opiskelijoita laajasti myös ulkomailta, Virkkunen muistuttaa.
Koska lukijani ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin linkkaamieni uutispalveluiden ja lehtien lukijat, puhumattakaan näiden medioiden lähteinään käyttämistä opiskelijapoliitikoista, en viitsi vääntää rautalankaa. Vastaan perinteisellä dialogimallilla keskeisiin kysymyksiin.
- Onko oikein kouluttaa ilmaiseksi muita kuin omaa porukkaa?
- On, jos siihen on resursseja ja halua. Halua on, resursseja ei. Näin siis vastaus kysymykseen on ei.
- Kun kuitenkin koulutetaan, onko ulkomaalaisen paikka pois suomalaiselta?
- Tietysti. Opiskelijapoliitikonkin pitäisi ymmärtää resurssien rajallisuuden käsite. Koulutuskapasiteetti pitää saattaa kohtaamaan kysyntä, eikä toimia niin että ylitarjonta hoidetaan kasvattamalla kysyntää samalla kun toisessa päässä kenttää tarjotaan eioota. Koulutus on sikäli kuin mikä tahansa yhteiskunnan toiminto - se syö rahaa ja paskantaa (toivon mukaan) yhteistä hyvää. Kun raha käytetään tarpeettoman toiminnan tekohengittämiseen, sitä ei riitä todelliseen tarpeeseen.
- Onko näin ajatteleminen ulkomaalaisvastaisuutta?
- Se että vastustaa ulkomaalaisten ilmaista kouluttamista suomalaisten nuorten maatessa kotona syrjäytymässä ilman soveltuvaa koulutuspaikkaa voidaan tietysti leimata ulkomaalaisvastaisuudeksi - hehän ovat ulkomaalaisia. Mutta samalla logiikalla rottien pitäminen pois viljalaarilta voidaan leimata jyrsijävastaisuudeksi. Tai sadetakin pitäminen vesivastaisuudeksi. Tosiasiassahan halutaan vain suojella satoa ja pysyä kuivana. Oman jälkikasvun ajatteleminen ennen vieraiden mukuloita on lajia säilyttävä biologinen ominaisuus, jota perinteisesti on pidetty oikein hyvänä juttuna. Mutta avaruuslepakko onkin evoluution umpikuja, joka itse työntää munansa alas pesästä ja laittaa ulos kyltin - CUCKOOS WELCOME - WE SPEAK ENGLISH. Avaruuslepakko ei kynnä eikä kylvä, se lentää sirittäen ympyrää luottaen rikkinäiseen tutkaansa. Kun se törmää seinään, putoaa maahan siipi poikki ja joutuu ketun ruoaksi, se ei yllätä ketään. Paitsi hänet itsensä.
- Minkälaista koulutusta samalla rahalla sitten pitäisi tarjota?
- Siinäpä haaste. Sanoisin jopa että ministerien ja opiskelijajärjestöjen kannattaisi käyttää aikansa ja energiansa juuri tämän kysymyksen pohtimiseen. Ainakin poliitikoille ja virkamiehille jopa maksetaan palkkaa siitä hyvästä että tekisivät jotain tällaisille selkeille yhteiskunnallisille ongelmille.
(Mahdollisesti) urospuolinen avaruuslepakko luontaisessa ympäristössään. Villi tuijotus kertoo otsaluun takaisesta kuumeisesta kamppailusta todellisuutta vastaan.---
Tajusin Yrjöperskeleen kirjoittaneen samansuuntaisesta ihmis(?)lajista, mitätöijistä. Kannattaa lukea, kuten Ykää aina.
