Ilmoitusasia

Hyvät lukijat. Perhettäni on kohdannut onnettomuus, jonka vuoksi olen kykenemätön tuottamaan lukukelpoista tekstiä, tai edes ajattelemaan selvästi. Katson parhaaksi vaieta toistaiseksi.

Minua ei ole outattu, en ole saanut kenkää, muija ei ole jättänyt, en ole joutunut linnaan tai mitään muutakaan sellaista mitä me pahan ilmenemät, nettirasistit ansaitsisimme. Jätetään arvailut sikseen. Vihaajiani, jos sellaisia on, ilahduttanee tieto että en todellakaan ole tällä hetkellä onnellinen mies.

Koska tämä jää blogin ylimmäksi entryksi pitkäksi aikaa, laitan linkin tekstiin jossa koottuna keskeiset tekstit.

Hyvää kesää ja onnea elämään kaikille jotka välittävät Suomesta ja suomalaisista.

O'rly? ja muita ornitologisia uutisia

Kuin Post Scriptumina edellisiin kirjoituksiini Helsingin sanomat kertoo että koulujen täyttyminen maahanmuuttajista huolestuttaa EU:ta.

EU-maat ovat huolissaan koulujen täyttymisestä maahanmuuttajataustaisista lapsista.

Esimerkiksi Irlannissa maahanmuuttajia on jo 40 prosenttia koululaisista.

Italian kouluja käy jo 570 000 maahanmuuttajalasta. Tämä on hieman alle viidennes kaikista koululaista.

Maahanmuuttajakoululaisten osuuden raju kasvu kävi ilmi EU:n opetusministerien kokouksessa torstaina Brysselissä.

Suomen opetusministerin Henna Virkkusen (kok) mukaan jäsenmaat suhtautuvat kuitenkin itse maahanmuuttoon positiivisesti.

"Huoli on se, että maahanmuuttajien ja muiden välille syntyy kuilua, joka näkyy myöhemmin myös työelämässä ja sosiaaliekonomisessa asemassa", Virkkunen sanoi.

Eikös se huoli ollut koulujen täyttyminen? Ja nyt huoli onkin vasta se mitä tästä seuraa?

Hyviä uutisia Hennalle. Nämä ongelmat voidaan estää! Arvaapa miten?

Kyllähän Henna tietää:

Suomi aikoo kuitenkin ottaa oppia muiden maiden parhaista käytännöistä.

Pelkään tosin että Hennan ja allekirjoittaneen näkemykset parhaista käytännöistä eivät osu yksiin.

Pelkään että Henna tarkoittaa että otamme mallia siitä miten koulujen täyttymiseen on muissa maissa sopeuduttu, tai yritetty, tunnetuin seurauksin. Onhan liikaa vaadittu että yritettäisiin tehdä jotain itse ongelmalle, eli koulujen täyttymiselle maahanmuuttajista.

Yhdessä asiassa Hennakin on jyvällä, eikä edes peittele tietämystään. Vai onko tämä se kuuluisa jyvä jonka sokea kana löytää?

Virkkusen mukaan Suomen ongelmat ovat pienemmät kuin useiden muiden EU-maiden, koska Suomessa on toistaiseksi suhteellisen vähän maahanmuuttajia.

Uskon että Henna kompastui jyvään ihan vahingossa ja huomaamattaan. Lausunto on kuitenkin napakymppi. Ja aikas maahanmuuttajavastaiseksi tulkittavissa. Hyi ministeriä. Että ongelmia? Maahanmuuttajista?

Kysyisin kuitenkin EU:n kovapalkkaisilta ministereiltä: tarvittiinko tämän jyväsen löytämiseen paljonkin aikaa, vaivaa ja rahaa?

Tämä jyvänen nimittäin näkyy avaruuteen asti.

Harmittavasti poliitikoidemme suurin ongelma onkin nähdä itsestäänselvyydet. Onneksi me blogistit ja hommailijat yritämme auttaa näkemään. Tosin kuulemma Hesarin keskusteluun linkattu oman blogini osoite juuttui sensuuriin. Ihan mitä vain ei kansalaistenkaan sovi lukea.

Rinkebyn ihme monikulttuurisen koulun mallina

Eräs pitkäaikainen projekti on ollut linkkikokoelma jolla ampua alas jokainen joka hehkuttaa naapurimaamme pääkaupungin monikulttuurisimman lähiön mainiota ja menestyksekästä maahanmuuttajakoulua - Rinkebyskolania. Valitettavasti toimituksellisista syistä homma on aina vain lykkääntynyt. Joten tässä raakaversio. Ruotsin taidosta on hyötyä koska en jaksa kääntää muuta kuin pääkohdat ja johtopäätökset. Samaten Rinkebyskolanin historiikki jää nyt kirjoittamatta. Lisää tietoa löytyy googlaamalla Rinkebyskolan tai Börje Ehrstradin nimi.

Haluan korostaa mitä painokkaimmin että arvostan suunnattomasti rehtori Ehrstrandin panosta ja sinnikyyttä. Hän on toiminut mielestäni esimerkillisesti ja osoittanut tiukassa paikassa todellista johtajuutta. Hän on tehnyt sen minkä mies parhaimmillaan tekee: saanut aikaan parhaat mahdolliset tulokset käytettävissä olevilla keinoilla ja resursseilla. En pidä hänen henkilöönsä tai omaan liiketoimintaansa liittyviä kysymyksiä merkittävinä. Mies ansaitsee palkkansa, etenkin jos urakka on noin kusinen.

Sitäkin ikävämpi juttu tekijämiehelle että urakka on mahdoton. Epäonnistumiset ja jatkuvat ongelmat eivät ole yhden miehen syytä. Yhteiskunta on epäonnistunut. Jos Rinkebystä jotain mallia haetaan, pitää koko yhteiskunnallinen kehitys nähdä varoittavana esimerkkinä. Ruotsi on viimeinen paikka mistä Suomeen kannattaa hakea mallia monikulttuuriasioissa.

Faktoja Rinkebystä:

Ruotsinkielinen Wikipedia-artikkeli

Kaikki tarpeellinen tilastotieto

Rinkebyskolan - Wiki

Rinkebyskolan - koulun oma sivu

Koulun oma etusivu antaa liikuttavan hienon kuvan palkitusta ja puhutusta koulusta joka tuottaa matikka- ja urheilutähtiä, joka on nostanut keskiarvojaan eniten (kymmenen kärjessä Tukholmassa) ja jossa nobelistit, ministerit ja yritysjohtajat laukkaavat tuhkatiheään vierailemassa. Eipä siis ihme että koulu ja alue vetävät puoleensa hunajapytyn lailla myös suomalaisia valtuuskuntia. Sillä selvästikin Rinkebyssä tehdään jotakin oikein. Eikö niin?

Hesari: Ei ihme, että joukko Helsingin kaupungin asuntopolitiikan suunnittelusta vastaavia virkamiehiä suuntaa juuri sinne kuulemaan, mitä opittavaa Suomella on Ruotsin tyylistä asuttaa maahanmuuttajia.


...."Rinkebyn koulu päihittää vuosi vuodelta koko Ruotsin muut koulut matikassa. Silti puolet tämänkin alueen perheistä, maahanmuuttajat itse, lähettää lapsensa muualle kouluun", Lorentzi sanoo.


....[Järvan alueen] kouluissa on sadan eri kansallisuuden lapsia, jotka puhuvat noin sataa eri kieltä, kertoo Järva-vision projektijohtaja Magnus Andersson.

Minun korviini tuo Magnuksen kertoma kuulostaa samalta kuin aliupseerin korviin kuulla kesällä -41 että Stalinilla on 3,2 miljoonaa miestä, 35000-40000 lentokonetta ja 12000-15000 tankkia.

Sata kieltä, sata kansallisuutta, lukematon määrä kulttuureja. Huh.

Tämä on Rinkebyn koulusta levitetty mielikuva(linkissä Ehrstrandin ja koulun historiasta):

Ongelmakoulusta vetovoimaiseksi huipputason opinahjoksi

Tämä otsikko antaa ymmärtää että koulu ei ole enää ongelmakoulu, että se on vetovoimainen ja että se on huipputason koulu. Nämä ovat kaikki melko hirtehisiä väitteitä seuraavan uutiskavalkadin valossa:

"Rinkebyn koulu ei ole palkintojensa arvoinen", sanoo Ruotsin opettajien ammattijärjestön PJ - yli puolet on vaarassa jäädä ilman lukiokelpoisuutta (Ruotsissa tämä tarkoittaa käytännössä keskiasteen opiskelumahdollisuuksia, koska Gymnasieskola yhdistää ammatti- ja lukiokursseja).

Tämä siitä huolimatta että Rinkebyskolan - monien muiden koulujen tavoin - on hinannut oppilaille annettuja numeroita ylöspäin keinotekoisesti.

"Eliittiluokkien poistaminen ei muuta tilannetta", sanoo Tukholman skolborgarråd Lotta Edholm; koulun tilanne ei eroa mitenkään muista segregoituneiden alueiden kouluista (!); jos eliittiluokat jätetään pois laskuista, jopa 67% (!!) oppilaista saa hylätyn arvosanan keskeisissä aineissa [päästötodistukseensa]; ratkaisuksi Edholm vaatii kouluilta parempaa tukea ruotsin kieltä osaamattomille maahanmuuttajaoppilaille (111!!11!!111eleven).

Vararehtori: numeroita nostetaan! - aiomme työskennellä kovasti. Mutta Tukholman keskitasolle nousemiseksi arvosanojen (meritpoäng) pitää kaksinkertaistua (!!!)

Rinkebyn koulu kaksinkertaistaa opettajien määrän - tosin vain matemaattisissa aineissa.

"Ruotsalaisen koulun suurin epäonnistuminen", sanoo samainen Edholm - Tukholma on segregoitunut, koulujen välillä on valtavia eroja - parhaissa kouluissa tulokset kaksi kertaa parempia kuin huonoimmissa. Kouluissa on monia ongelmia, ja tämä on suurin haasteemme.

Lääkkeeksi esitetään, ei toki pelkästään kruunuja ja äyrejä, vaan monenmoisia toimenpiteitä joilla rikotaan yhteys vanhempien ja lasten koulutustason välillä. Lausuu opposition (socialdemokraterna) kouluneuvos Roger Mogert:

De utlovade satsningarna kommer att kosta pengar och här måste staden hjälpa till, menar han.

Eli ilman niitä kruunuja ja äyrejä kaikki hyvä ja mukava jää saavuttamatta. Kaupunki on hyvä ja kaivaa kuvettaan.

Hitsin hitsi kun sellaista koulua ei ole vielä keksitty joka toimisi ilman kruunuja ja äyrejä. Pelkillä hyvillä ajatuksilla ja aikomuksilla.


Takaisin Rinkebyhyn. Koululla pidetyssä kriisikokouksessa Ehrstrand mainitsi saavutuksekseen mm sen että koulu on nykyään töhryistä vapaa. Se on erittäin hieno saavutus. Samoin matikkaluokan upeat suoritukset, satsaukset kodin ja koulun yhteydenpitoon ja kaikki muukin. Rinkebyskolan on nostettu kaikkein pahimmasta tilastaan kouluksi jossa todellakin yritetään, ja tietyillä osa-alueilla saavutetaan paljon hyvää.

Mutta onko se malli johon kannattaa nojata, jotain mistä ottaa oppia, jotain mitä kopioida?

Rinkebyn koulu mainitaan usein esimerkillisenä maahanmuuttajakouluna. En ymmärrä miksi. Kaikkine menestyksineenkin Rinkebyskolan edustaa minulle pahinta mahdollista skenaariota. Että kaiken pitää mennä pieleen jotta saataisiin vähäkin parannus näyttämään suurelta edistysaskeleelta.

Suuren tulipalon jälkeen asukkaat pelastanut palomies on kiistämätön sankari. Kaikkein parasta olisi kuitenkin ettei sankaritekoja tarvittaisi. Parasta olisi jos tulipalo ei olisi syttynytkään.

Helsingin päättäjien ei pidä miettiä miten maahamme tupsahtavat ulkomaalaiset saataisiin kaikkein parhaiten asutettua, ruokittua, koulutettua ja työllistettyä, tai etsiä tähän ratkaisuja ulkomailta. Ensin pitäisi miettiä miten pidämme asunnon, ruoan, koulutuksen ja työn tarvitsijoiden määrän ja laadun hyväksyttävällä, taloudellisesti kestävällä pohjalla. Sitten meillä on edes jonkinlainen mahdollisuus tehdä jotain niiden eteen jotka em. asioita yhteiskunnalta tarvitsevat.

Tämän tulipalon me voimme estää, eikä sankaritekojakaan sitten tarvita. Tosin sankaritekojen mahdollisuus tuntuu olevan niin suuri houkutin että varmasti monissa piireissä raavitaan kuvainnollisesti tikkuja. Tälläkin hetkellä.

Halla-aho

Homma

Keskeistä luettavaa

Blogini on ollut sivuraiteella viime aikoina, kun olen ottanut linjaksi olla enää puuttumatta jokaiseen älyttömyyteen mediassa ja ajassa - muutenhan kaikki aika menisi täällä manailemiseen. Ihmiset kuitenkin linkkaavat tänne ahkerasti, joten asiakaspalvelun nimissä tässä tärkeimmät jutut ettei tarvitse kaivella.

Lisäksi muistutan että kommenttiosio on auki, myös ja varsinkin kielteisten näkemysten esittämiselle. Erään rienablogin kommenteissa on kannatettu allekirjoittaneen "savustamista" työstään ja "toimenpiteisiin" ryhtymistä. Toivon että asianomaiset tahot avautuisivat täällä mieluummin kuin jossain muualla moderointijonoon tai tahmaavaan softaan juuttuneina. Sanavahvistus, ei moderointia (caveat: Seppo Lehto), ei sensuuria. Anna tulla ja kerro miltä tuntuu.

Miksi kirjoitan

Mitä mieltä rasismista - älä kommentoi jos et osaa lukea.

Miksi Päivi Lipponen on väärässä 1, 2, 3, 4, 5 - miten yksi ihminen edes VOI olla noin paljon väärässä niin monessa asiassa? Päivi voi.

Kaikkeen ei ole varaa - on valittava - polemiikkia.

Monikulttuurin riskit koulussa 1, 2, 3

Media valehtelee maahanmuuttajien koulumenestyksestä

Kestohitti! Linkatkaa ihmiset! Islamin vaatimat erikoisjärjestelyt kouluissamme

Oppimistulokset laskussa Ruotsissa - Rinkebyn ihme on valetta. Rinkebystä myös Leena Sharman ansiokasta SK:n artikkelia käsitelleessä jutussa

Elokuussa käsittelin Opetushallituksen raporttia. Lukemisen arvoinen paperi.


Tietysti blogissa on paljon muutakin, mutta uutta tavaraa ei nyt vain synny. Ei siksi ettei puitavaa olisi, vaan siksi että moni ajankohtainen ilmiö ei liity suoraan koulutukseen. En halua olla yleiskriittinen bloggari (tai bloggari ollenkaan, tämä on rasittavaa ja tylsää).

Keskustelu jatkuu Hommafoorumilla. Myös kommenttiosioni on auki, kaikille. Myös teille muille.

Tämä viikko jää historiaan.

Timo Vihavaisen kirjoitus Helsingin Sanomissa oli ilmeisesti katalyytti joka käynnisti mokutuskoneen ison pyörän. Eikä meno taida ihan heti loppua.

Tämän viikon uutistarjontaa tullaan joskus lähitulevaisuudessa lukemaan juuri sellaisena kuin mitä se onkin: moraalisessa ja älyllisessä umpikujassa olevan poliittisen koneiston ja median sairaskertomuksena.

Hommafoorumin uutisaluetta lukiessa tulee ahdistunut olo, eikä olo purkaudu kovin helposti huumoriksi entiseen malliin. On itsestään selvää että suuri osa päättäjistämme, ml. kaikki avainministerit ovat raivoavia mielipuolia.

Tämä ei voi päättyä hyvin. Monikulttuurisuus- ja maahanmuuttokritiikkiini on aina kuitenkin kuulunut optimistinen pohjaväre - kokonainen kansa ei voi kävellä hirttolavalle kuuliaisesti ja hymy huulilla. Olen aina luottanut siihen että enemmistön ääni alkaa kuin alkaakin kuulua, vaikka vasta juuri ennen kuin on liian myöhäistä.

Nyt en ole siitä enää kovin varma. Vai miksi nuo seinähullut käkikellot edelleenkin nostavat kovaa palkkaa siitä että kampeavat maatamme ja kansaamme kepillä jään alle?

Lukemalla Roopen Mediaseuranta-blogia lukija voi itse todeta hulluuden laajuuden ja tiheyden. Kerään tähän vain muutaman otoksen, lähinnä omalta alaltani (ne joille oma alani on jäänyt tuntemattomaksi pitkien bloggaustaukojeni vuoksi: olen pääkaupunkiseudulla vaikuttava monikulttuurisen koulun opettaja.)

Osa Suomessa syntyneistä ei osaa kieltä kouluiässä

Kenelle tämä oli uutinen? Ongelma on yleisesti tunnettu ja mm tässä blogissa käsitelty.

Suomalaiset karsastavat maahanmuuttajavaltaisia kouluja

Tämä on looginen seuraus siitä että kansa näkee omin silmin monikulttuurin todellisuuden. Silti:

(Opetusministeri) Virkkunen: Maahanmuuttajat voimavara kouluille

Koska en jaksa aina olla kohtelias ja sivistynyt idiotian edessä, kerron Virkkuselle lattiatason terveiset: vitut ole. Voimavara ei ole se sana jolla kuvataan resurssisyöppöä. Kysykää vaikka Soinisen koululta.

Samalla luokalla voi olla toistakymmentä eri kansallisuutta. Oppilaiden kielitaito vaihtelee huomattavasti, sillä toiset heistä ovat syntyneet Suomessa, toiset saapuneet vasta hiljattain.

- Opettajalla saattaa olla kahdeksantoista eri lukujärjestystä eri oppilasryhmien takia. Opettaja on aikamoinen taikuri, kuvaa koulun rehtori Leila Lindqvist koulun arkea.

Hänen mukaansa haasteita riittää. Maahanmuuttajat eivät saa luontaista tukea suomen kielen oppimiseen, koska suomen kieltä puhuvat ovat vähemmistönä.

Onneksi myös hallituksessa istuu taikureita jotka tekevät paskasta kultaa ja ilmasta rahaa, jolla pitää yllä suunnatonta voimavaraa.

Sinnemäki: Kielitaito ei saisi olla este työhön

Sinnemäen mielestä suomalaisyritysten pitäisi hyväksyä, että ihmiset voivat työskennellä Suomessa, vaikka he eivät osaisi suomea eikä ruotsia. Hän myös tahtoisi helpottaa ulkomaalaisten työntekijöiden perheiden asettumista Suomeen.

Suomessa koulutetaan vuosittain tuhansia ulkomaalaisia opiskelijoita. Heidän on kuitenkin valmistuttuaan vaikea löytää työtä Suomesta.

Tämä olisi aivan saatanallisen hauska juttu, ellei Sinnemäki olisi hallituksessa istuva ministeri ja menestyvän Vihreiden puheenjohtaja. Jostain syystä ei naurata yhtään.

Siitä työnsaannista... Tässäkin blogissa, ihan tuossa alla itse asiassa, on käsitelty aihetta "ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa". Aiheesta kertoo myös Iltalehti:

Maisteriksi tähtäävä ei aio jäädä Suomeen

Suomessa koulutetaan tuhansia ulkomaalaisia, mutta heitä ei oteta töihin.

...työn löytäminen täällä on niin vaikeaa, sanoo 24-vuotias Donna Owindi.

Owindin mukaan syy on selvä.

- Suomen kieli. Ja vaikka osaisit suomea, sinulle sanotaan, että et osaa tarpeeksi hyvin. On hassua, että suomea vaaditaan myös kansainvälisissä yrityksissä, jotka työskentelevät hyvin vähän suomalaisten kanssa.

Mitäpä Suomessa suomen kielellä tekisi. Siitä on nyt ministerin sana että suomen kielen osaamisen vaatiminen on kiusantekoa ahkerille ja työmyönteisille ulkkareille.



Tee tästä nyt sitten huumoria tai edes analyysia. Hulluimmatkin jutut joita normaali ihminen keksii ovat jo todellisia lausuntoja ministeriemme suista.

Kärttyinen pedagogi vaikenee taas hetkeksi, mutta ensin pikku vinkki tiedostaville vanhemmille (enkä nyt tarkoita "Tiedostavistoa" vaan omilla aivoillaan ajattelevia suomalaisia joita eivät ministerien houreet hämää): lapsesi tulevaisuus on tärkeä. Ota päivä vapaata ja mene hengailemaan potentiaalisen uuden asuinalueesi koulun nurkille. Poikkea myös sisällä esittäytymässä henkilökunnalle ja kerro avoimesti harkitsevasi muuttoa alueelle. Samalla voit todeta monikulttuurin määrän ja asteen.

Tee sitten niin kuin oma järkesi sanoo. Älä kuuntele Virkkusta, joka on selvästi joko läpihullu tai erittäin kylmäverinen poliittinen kiemurtelija. Mahdollisesti molempia.

Tai sitten Virkkusella on sellaista sisäpiirin tietoa monikulttuurin hyvistä puolista mitä minulla ei ole, tehtyäni työtä monikulttuurin parissa kouluissa yli kymmenen vuotta. Minun kohtaamani monikulttuurisuus ei ole voimavara. Se on kallis ja rasittava taakka koko yhteiskunnalle. Eikä se helpota ajan mittaan. Jos epäilet, ajattele tämän uutisen sisältöä vielä hetki:

Osa Suomessa syntyneistä ei osaa kieltä kouluiässä

Kerro minulle Virkkunen, missä se voimavara tässä tapauksessa piilee?

Suomi tarvitsee ulkomaalaisia ____________, osa XXXIV

Hannu Laaksola tekee sen tahallaan. Opettaja-lehden päätoimittajankuvatus keksii aina jotain mikä viimeistään perjantaina pilaa viikon.

Tämänviikkoisessa pääkirjoituksessaan Hannu kertoo: Suomi tarvitsee ulkomaalaisia opiskelijoita. Boldaan heti rutiininomaisesti kohdat joissa Hannu tahallaan ärsyttää bloggaamaan vaikka mieli tekisi jo viikonlopun viettoon.

Ulkomaalaisten opiskelu Suomessa nousi jälleen esille, kun sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä kirjoitti verkkolehdessä, että heitä on Suomessa liikaa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Hän huomautti, että samaan aikaan kaduillamme kulkee työttömänä nuoria, jotka eivät pääse opiskelemaan. Sillä ministeri tarkoitti, että ulkomaalaiset vievät suomalaisten opiskelupaikat. Ulkomaalaisten opiskeluun Suomessa on ottanut aiemmin kantaa myös pääministeri Matti Vanhanen, jonka mielestä Euroopan unionin ulkopuolelta tuleville yliopisto-opiskelijoille voitaisiin määrätä lukukausimaksut.

Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee noin 12 500 ulkomaalaista, kolme prosenttia kaikista opiskelijoista. Toisin kuin Hyssälä väittää, ulkomaalaiset opiskelijat eivät vie suomalaisilta opiskelumahdollisuuksia, koska jokainen korkeakouluun valittu on käynyt läpi tasavertaisen valintaprosessin. Hyssälän väite epäsuhdasta tuntuu jopa nurkkakuntaisuudelta. Suomen ylioppilaskuntien liitto on oikeassa sanoessaan, että kirjoituksella lietsotaan tarpeetonta ulkomaalaisvastaisuutta.

Suomessa tarvitaan nyt ja vastaisuudessa ulkomaisia opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia. Suomalainen yhteiskunta ei väestön vanhetessa tule toimeen ilman ulkomailta tulevaa työvoimaa. Parhaiten ulkomaalaisia saadaan tänne pysyvästi töihin tarjoamalla heille ensin hyvä koulutus.

Toinen kysymys on, pitääkö Suomen antaa maksutonta koulutusta myös EU:n ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoille. Vuonna 2005 opetusministeriön työryhmä ehdotti, että heiltä perittäisiin 3 500–9 500 euron vuotuiset lukukausimaksut. Uusi yliopistolaki mahdollistaakin maksujen keräämisen yksittäisissä ohjelmissa. Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksujen viisivuotisen perintäkokeilun on määrä alkaa 2010.

Koulutuksen maksuttomuutta on perusteltu tasa-arvosyillä. Ulkomaalaisten maksutonta koulutusta moni on kuitenkin pitänyt pelkkänä hyväntekeväisyytenä, koska koulutus vaatii aktiivista markkinointia ja rekrytointia. Ulkomaisia opiskelijoita ei ole paljon, mutta heidän määränsä on kasvamassa ja vieraskielinen opetus on kallista. Kaikki ulkomailta Suomeen opiskelemaan tulevat eivät kuitenkaan ole varattomia, ehkä jopa päinvastoin. Silti lukukausimaksut voisivat vähentää ulkomaalaisten halua tulla Suomeen. Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia ulkomailta tulleista opiskelijoista ei ole valmis maksamaan koulutuksesta.

Suomi on korkeassa kurssissa koulutusmaana eikä ainoastaan Pisa-menestyksen vuoksi. Suomea arvostetaan koulutus- ja opettajankoulutusmaana, ja koulutus voisi olla menestyvä vientituote. Koulutuksen myynti on maailmalla yksi nopeimmin kasvavista bisneksistä, mutta Suomi on jäänyt siinä sivustakatsojaksi. Esimerkiksi Australiassa koulutuksen vientitulot olivat vuonna 2002 neljä miljardia dollaria ja koulutus oli maan kahdeksanneksi suurin vientitoimiala.

Koulutus sopii erinomaisesti kansainväliseksi kasvutoimialaksi Suomelle. EU:n ulkopuolelta Suomeen opiskelemaan tuleville pieni lukukausimaksu voisi olla perusteltu, jos sen avulla saadaan varoja yliopistoille, mutta ei estetä etevien opiskelijoiden tuloa Suomeen.

Hannu siis antaa lopussa myöntymyksensä "pienelle" lukukausimaksulle EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. YLIOPISTO-opiskelijoille.

Hyssälällä oli huoli myös ammattikorkeakouluista jotka vetävät pitkääsiimaa pitkin Länsi-Afrikkaa saadakseen luokat pullistelemaan. Hannu puhuu yliopisto-opiskelijoista, mutta myöntää että olisihan se kiva jotain muodollista korvausta saada. Kunhan emme karkoita eteviä opiskelijoita rajoiltamme.

Mikä siis Hyssälän lausunnossa olikaan Hannun mielestä vikana? Veikkaan ettei mikään, mutta tämä oli mainio paikka päästä lyömään rintaansa ja karjahtaa ammattiliiton lehdessä NURKKAKUNTAISUUTTA JA ULKOMAALAISVASTAISUUTTA VASTAAN! KREEGAH HANNU BUNDOLO!

Hannu, huomio. Ulkomaalainen opiskelija vie AINA paikan joltain muulta, vaikka maksaisikin siitä. Koulutus ei ole rajaton luonnonvara. Se on tuote jota tuotetaan polttamalla rahaa. Hannukin tajuaa varmasti että rahaa on rajallinen määrä. Se on vain käytännöllistä unohtaa silloin tällöin. Ainakin jos on oma lehmä ojassa tai tilaisuus poseerata säihkyvässä moraalihaarniskassa.

Kirjoitin jo taannoin koulutusresurssin rajallisuudesta. Pelkäsin vääntäväni rautalankaa. Onneksi Hannu osoittaa ettei asia olekaan niin selvä kuin tyhmempi voisi luulla.

Fiskaalisen faktan lyttääminen moraalisesti paheksuttavana osoittaa että Hannunkin tapulissa asuu avaruuslepakko.

Hannu näkee koulutuksessa bisnestilaisuuden. Visio ja malli on valmiina. Ja tuotehan on tutkitusti priimaa. Ihan tarkkaan ottaen miten koulutusta viedään (siis sillä tavalla että siitä saadaan ihan oikeaa rahaa käteen) jää Hannulta täsmentämättä, mutta ehkä se selviää vielä.

Koulutus maksaa rahaa. Koulutuksemme on huippulaatua. Nyt jaamme sitä ilmaiseksi niille jotka vain kehtaavat tulla hakemaan. Jaamme siis puhdasta rahaa pois ilman vastinetta. Tästä ei kyllä bisnes voi kuin parantua, sen verran paska konsepti tämä nykyinen on. Nykymallia Hannu perustelee työvoiman tarpeella, joka tyydytettäisiin kätevästi kouluttamalla ulkomaalaisia ihan itse. Tässä kohtaa ei liene sopivaa muistuttaa että Suomessa englanniksi koulutettu huippuosaaja karistaa maamme tomut jalkineistaan heti kun paperi on kädessä. Mutta jos vain jatketaan näin, varmasti jokunen pyllynpyyhkijäkin jää haaviin. Ihan varmasti. Suomen huikea palkkataso ja reilu verotus takaa tämän. Ja Elvis elää.

Kautta Nigerian peräkyliä haalittujen näennäisopiskelijoiden niputtaminen Suomen kiistämättä tarvitsemien ulkomaisten opettajien ja tutkijoiden kanssa on huima ajatuskuperkeikka. En tiedä mitä aineita Hannu käyttää mutta minä haluan samoja.

Ja kuinka paljon Suomen potentiaalista hittivientituotetta arvostetaan ulkomailla? 60% ei maksaisi siitä pesoakaan.

Hannun markkinatutkimus nojaa ilmaiskappaleiden jakeluun. Kertokaa joku talousihminen mikä tämän ajattelun fundamentaalinen vika on. Mä en jaksa.

Kasvunäkymien maalaaminen sopii Hannun toimenkuvaan, koska hän ei puhu lehden pääkirjoitussivulla opettajana, veronmaksajana tai edes kansalaisena. Hän puhuu ammattiliiton palkkarenkinä. Virastot ja yliopistojen laitokset pullistelevat byrokraatteja ja tutkijoita jotka näkisivät mielellään tällaisen kasvun poikivan heille sitä samaa mitä kaikki toivovat: hohdokkaita työtilaisuuksia, nimeä ja kunniaa, palkintoja, tunnustusta.

Mitä tästä suodattuu lattiatason kouluille ja niiden oppilaille - suomalaisten veronmaksajien lapsille?

Nada. Zip. Zero. Bupkis. Nothing. Ei mitään. Korkeintaan enemmän ja enemmän käytävillä hiippailevia ulkomaalaisia jotka tekevät oman ohjelmointinsa mukaista työtään - ottavat sen mikä ilmaiseksi tarjotaan, jättämättä maahamme mitään muuta kuin hitaasti vajenevan kassan ja laajenevan kansainvälisen toiminnan synnyttämän jatkuvan lisäresurssin tarpeen.

Ajatus rahaksi muutettavasta koulutusosaamisesta on kylläkin kiehtova. Jos nyt jätetään tulevaisuuden potentiaaliset miljardivoitot sivuun hetkeksi ja ajatellaa aivoilla. Niillä toisilla aivoilla joita pidetään päässä, siis.

Muutetaan koulutus rahaksi myymällä koulutuksen ylikapasiteettia ulkomaalaisille markkinahintaan. Tuotot käytetään koulutuksen ylläpitoon ja kipeästi kaivattuihin perusinvestointeihin, alkaen vaikkapa homeisten koulurakennusten korjaamisesta ja kouluruokailun parantamisesta.

Jos tuote ei käy kaupaksi ja ne 60% jäävät tulematta, tiedättekö mitä? Suomi säästää selvää rahaa. Ainoa häviäjä on sellainen oppilaitos - ammattikorkea tai yliopisto - joka joutuu lopettamaan tarpeettomia toimintojaan maksukykyisten ulkomaalaisopiskelijoiden tai ilmaiseen koulutukseen oikeutettujen suomalaisten puutteessa. Oikeastaan oppilaitoksetkaan eivät häviä yhtään mitään, koska varat voidaan suunnata todellisen tarpeen mukaan. Ja jos kysyntä kerrassaan tyrehtyy, joudutaan toteamaan että systeemissä on kuin onkin ollut ilmaa ja kuollutta kasvustoa joka sietääkin leikata pois.

Näin vapautuvan rautaisen ammattitaitoisen hallinto- ja opetushenkilöstön ei liene mikään ongelma löytää palkitsevaa työtä. Hehän voivat vaikka täyttää ne paikat jotka saapumatta jääneet ulkomaalaiset jättivät täyttämättä. Ja jättävät tällä hetkelläkin.

Mutta Hannu on liiton renki. Hän ei ajattele Suomen etua, vaan työnsä mukaisesti palkkansa maksajan etua. Liitto ei voi koskaan myöntää että koulutuskaan ei voi vain rajattomasti kasvaa, ja että kerran perustetusta oppilaitoksesta tai opiskelupaikasta pitää osata luopua, jos sitä ei tarvita.

Rasismia siellä, rasismia täällä, rasismi se hyppii 8-vuotiaan ruumiin päällä

Muistatteko sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän? Hän sai kuulla olevansa ulkomaalaisvastaisuuden airut kun kyseenalaisti ulkomaisten opiskelijoiden koulutamisen Suomessa ilmaiseksi, kun samaan aikaan suomalaisia nuoria syrjääntyy kotisohvalla ilman opiskelupaikkaa.

Tiedättehän Hommafoorumin? Se on maahanmuuttokriittinen ja monikulttuurikriittinen keskustelupalsta. Jotku keskustelijat saattavat olla rasistejakin. Niinpä YLEX uutisoi: Hommafoorumi on rasistinen keskustelupalsta.

Opettajatkin voivat olla rasistisia - tai rasisteja, uutisen versiosta riippuen. Yleisradio:

Opettajat käyttäytyvät suomalaisessa koulussa välillä rasistisesti. Vaikka opettajan tarkoitus ei ole olla välttämättä rasistinen, maahanmuuttajaoppilaat ainakin kokevat käytöksen sellaisena.

Ensimmäinen ongelma: voidaanko väittää että x on y, jos todistelu perustuu subjektiiviseen kokemukseen? Vihje: ei todellakaan voi.

Tarkoittaako tämä ettei opettaja voi olla rasistinen tai rasisti? Ei tietenkään.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan kyse on osin väärinkäsityksistä. Järjestöstä kuitenkin myönnetään, että monikulttuurisuuskoulutusta tulisi järjestää lisää.

Seuraava ongelma: jos rasistisuuden todisteena on maahanmuuttajan subjektiivinen kokemus, kumpaa aletaan muokata: opettajan käyttäytymistä vai maahanmuuttajan tulkintoja?

Vastauksen tietysti tiedämme kaikki. Me muutumme, joustamme, suvaitsemme. Jos mamu kokee rasismia, sitä on. MOT. OAJ:n lausuntohan toteaa että mamu saattaa tulkita tilanteen väärin, mikä on ihan normaalia ja mikä voidaan hoitaa kertomalla mamulle ettei kaikki ole rasismia mikä siltä tuntuu. Mutta heti perään usutetaan monikulttuurisuuskoulutukseen. Näissä koulutuksissa opimme mitä mamuille ei saa sanoa tai miten heidän kanssaan ei saa toimia.

Suomessa kuusi vuotta asunut 22-vuotias Najma Abdirahman nyökkää heti, kun häneltä kysyy, onko suomalaisessa koulussa rasismia tai opettajilla ennakkoluuloja. Abdirahmanin mukaan esimerkiksi kiusaamistapauksissa opettajat usein syyttävät heti maahanmuuttajaa ja suomalainen kiusaaja pääsee pälkähästä.

Väärinkäsitys vai sysimustaa rasismia? Kiusaamistapauksissa on se ikävä puoli ettei pirukaan ota selvää mitä tapahtui, kuka sanoi, kuka teki, ja kenelle. Kaikki valehtelevat. Myös mamut. Voisin jopa sanoa että joillakin ryhmillä ei aina tunnu edes olevan selvää eroa todella ja keksityllä.

Jos myönnetään että väärinkäsityksen mahdollisuus on olemassa, eikö olisi kohtuullista olettaa aina ensiksi että kyse on väärinkäsityksestä? Ei. Koska jos mamusta tuntuu rasismilta, rasismia on.

Lisäksi opettajat usein vähättelevät eivätkä kannusta maahanmuuttajia.

- Joillekin lapsille opettaja on esimerkiksi sanonut, että heidän ei kannata haaveilla lääkärin urasta, sillä sinähän olet maahanmuuttaja. "Ei sinulla pitäisi olla sellaisia odotuksia tulevaisuudesta", opettaja saattaa sanoa, Abdirahman kertoo.

On väärin lytätä lapsen unelmat. Aikuisen ja opetajan tilannetajun ja empatian pitäisi olla sillä tasolla ettei haaveita murskata. Ja jokaisen kohdalle lienee osunut ainakin yksi opettaja joka todellakin nauttii sadistisesti toisten alistamisesta, vähättelystä ja nollaamisesta.

Mutta että mamun kohdalle sellainen sattuu niin usein...

Kyselläänpä keskiverto mamupitoisessa luokassa oppilaiden tulevaisuuden suunnitelmia. Jarkkokyllikki ja Pirjoheikki mutisevat "emmätiä, lukioon kai" eikä kepilläkään saa ulos mitään konkreettisia urasuunnitelmia. Hassanhassan ja Abdulabdul aikovat lääkäriksi, mutta Mohamedmohamed vain ammattiurheilijaksi.

Keskuudessamme elää kulttuuri jossa kynttilää ei laiteta vakan alle. Pojat, ja miksei jotkut onnekkaat tytötkin, kasvatetaan uskomaan itsestään vaikka mitä. Jos unelmat eivät materialisoidu esimerkiksi, sanotaan nyt vaikka huonon kielitaidon, laiskuuden tai riittämättömien henkisten resurssien vuoksi, syy pitää löytää jostakin. Ja syyhän löytyy katedeerin takana kyykkivän rasistin pikimustasta rasistin sielusta. Tai yhteiskunnan piilorasismista. Ihan kaikesta, paitsi oppilaan omasta puserosta.

Realiteettien myöntäminen itselleen ja perheelleen on kova paikka. Kaikista ei tule lääkäreitä. Tai ammattifutareita. Opettajan tulee selvittää oppilaalle mitä tällaisen unelman tavoitteleminen oppilaalta edellyttää. Joskus niin selkeästi ettei se enää tunnu mukavalta. Joten... opettaja käyttäytyy rasistisesti.

Rasistista nimittelyä ei tiedosteta

Abdirahmanin kokemukset ovat kuin suoraan YLE Uutisten viime viikolla tekemästä asenne-kyselystä. Kyselyssä monikulttuuristen kohtaamispaikkojen toiminnanjohtajat ympäri Suomen kertoivat maahanmuuttajien kokemuksia rasismista tämän päivän Suomessa. Kouluista mainittiin muun muassa, että rasistista nimittelyä ei tiedosteta, yläkouluun siirryttäessä kiusaamisesta ei enää puhuta ja opettajista jotkut käyttävät edelleen rasistisia ilmauksia.

Tähän kaivataan kipeästi esimerkkejä. Kyse on siis ilmeisesti oppilaiden keskinäisestä nimittelystä? Kaikki Suomen koululaiset ovat joko homoja tai huoria, jotkut molempia, jos tämä on kiinni toisten nimittelystä. Nimittelystä tiedetään. Jos sitä havaitaan, asiaan puututaan. Näin toimii jokainen palkkansa arvoinen opettaja. Sitä mitä ei kuulla, ei tiedosteta. Sille mitä ei tiedosteta, ei voida tehdä mitään. Kuinka usein haastateltua on nimitelty avoimesti opettajan läsnäollessa? Kiusaaminen tapahtuu piilossa. Kiusaaminen on suuri ongelma. Kaikki Suomen liian lihavat, liian laihat, liian erilaiset yms voisivat myös kääntää tilanteen opettajan lihava-, laiha- tai erilaisuusvastaisuuden syyksi. Mutta vain maahanmuuttajat osaavat osoittaa täsmälleen mikä kouluissamme menee pieleen. Kun mamu sanoo rasismia on, sitä on. MOT.

Opettajien rasistisista ilmauksista haluaisin kuulla kernaasti lisää. Ensin haluaisin kuitenkin kuulla että mitä ihan tarkkaan ottaen se rasismi on, ja mistä tunnistaa rasistisen ilmauksen. Onko jossain ladattavissa lista asioista ja sanoista joita mamuille ei saa sanoa, nimistä joilla mamuja ei saa kutsua? Onko kyse siitä että opettaja on kutsunut jotakuta neekeriksi? Tai joksikin muuksi?

Ilman esimerkkejä ja todisteita tämäkään uutinen ei ole sen virtuaalipaperin arvoinen jolle se on virtuaalipainettu. Tämä havainto vahvistuu, kun kuulemme asiantuntijan ääntä:

Rasismia lasten ja nuorten arjessa tutkinut tutkija Anna Rastas Tampereen yliopistosta ei ole yhtään yllättynyt opettajien keskuudessa piilevästä rasismista.

- Koulutan paljon opettajia ja olen kohdannut semmoisia asenteita, toimintatapoja tai puhetapoja, jotka mielestäni ovat olleet rasisisia, Rastas sanoo.

Rastaan mukaan suurin ongelma piilee siinä, että opettajat eivät tunnista rasismia. Kouluissa ei siis tiedetä, miten maahanmuuttaja kokee opettajan sanat.

- Suomessa on paljon opettajia, jotka eivät ole joutuneet pohtimaan rasismia omassa elämässään ja jotka eivät ole törmänneet näihin asioihin opettajankoulutuksessakaan, Rastas sanoo.

Minua ei yllätä ettei Rastasta yllätä. Hommafoorumilla on ketju aiheesta Anna Rastas. Itse en kommentoi enempää asaa tai ihmistä jonka työtä en pidä vakavasti otettavana. Lukekoon itse se joka haluaa.

Monikulttuurista koulutusta tarvitaan

Opettajien ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi ei pidä opettajien rasismia suurena ongelmana. Kangasniemi uskoo, että kyse on osin väärinkäsityksistä. Kangasniemi kuitenkin myöntää, että monikulttuurista lisäkoulutusta tarvittaisiin opettajille.

- Kaikista meidän vaatimuksista huolimatta työnantaja ei satsaa tämmöisiin asioihin. Ehkä tänä päivänä jo vähän opettajankoulutuksessa kiinnitetään tällaisiin asioihin huomiota, mutta ei kaksikymmentä vuotta sitten ollut tällaista olemassaakaan, Kangasniemi sanoo.

Kuka sitä koulutusta tarvitseekaan? Miten opettajan täytyy muuttaa olemustaan, ulosantiaan ja ajatteluaan sellaisen ihmisryhmän vuoksi joka on vaikuttanut maassamme jo lähes 20 vuotta? Ja ihan tarkkaan ottaen mistä ryhmästä Kangasniemi mahtaa puhua? Ei kai Erkki vihjaa että jokin ryhmä olisi Suomen "perinteisiä" monikulttuurisia ryhmiä alttiimpi väärinkäsittämään ja loukkaantumaan?

Ei tarvitse vastata.

Somalitaustaisen Nadma Abdirahmanin mielestä suomalaisten pitäisi kuitenkin jo alkaa olla tottuneita ulkomaalaisiin. Opettajan taholta tottumattomuus on vieläkin kummallisempaa.

- Opettaja on niin kuin poliisi tai vartija. Sellaisia ihmisiä, joilta ei odota, eikä halua rasismia. Opettajan tai poliisin rasismi on pahempi kuin vain jonkun kadulla kulkevan ihmisen. Opettajan pitäisi olla se, joka tekee reilua peliä tässä maailmassa, Abdirahman jatkaa.

Ilman konkreettisia esimerkkejä ja todisteita tästä opettajissa ilmenevästä rasismista en voi kuin todeta että Nadma (vai Najma?) on ihan oikeassa. Epäilen kuitenkin ettei Nadma kykene antamaan minua tyydyttävää vastausta kysymyksiin: mitä on rasismi, kuka on rasismi, mistä rasismin tunnistaa, miksi juuri se on rasismia?

Se on aivan satavarmaa että se joka Suomessa kaikkein vähiten osaa vastata näihin kysymyksiin on Anna Rastas.

Nadma/Najma ei ole tilanteessa suinkaan yksin. Erittäin mielenkiintoisen filmin perusteella rasismia on joka paikassa, kaikki ovat sitä kokeneet, mutta kysyttäessä kukaan ei osaa sanoa mitä se on tai miten sen tunnistaa. Ainoa mistä oollaan yhtä mieltä on että rasismiin pystyy vain valkoinen ihminen, ja sen kokee vain tumma ihminen.

Aika rasistista.

Katsokaa ja kuunnelkaa. Tämä pätkä opettaa enemmän kuin tuhat Rastaan seminaaria rodullistavasta katseesta.