Tuolla edu-sivuilla on niin paljon materiaalia ettei tiedä mistä aloittaisi. Tämä Talibin töräys
"Miten monikulttuurinen koulu poikkeaisi tavallisesta suomalaisesta koulusta?
Monikulttuurinen koulu voi olla etnisesti myös kokonaan suomalainen,
sillä monikulttuurisuus voidaan ymmärtää myös sosiaaliselta taustaltaan tai
kyvykkyydeltään tai seksuaalisen orientaationsa vuoksi erilaiseksi koettujen
oppilaiden järjestelmäksi, jotka kaikki voivat olla suomalaisia."
näyttää miten koko monikulttuurisuuskäsite on juuri sitä mitä sen halutaan kulloinkin olevan. Se on luonnollista ja ihanaa, koska me ollaan kaikki monikulttuurisia kun oikein katsotaan. Siis täysin suomalainenkin koulu on monikulttuurinen, koska kaikki erilaisuus onkin eri "kulttuureja." Näin monikulttuuri voidaan ajaa minne vain, koska mehän ollaan monikulttuurisia kaikki, heiniinku.
Vähän tätä älyttömyyttä tavoittelin tässä:
"Jälleen kerran: opettajan asennoitumisella KEHEN TAHANSA oppilaaseen ja MIHIN TAHANSA erilaisuuteen on suuri merkitys oppilaan oppimiselle. . . .
Monikulttuuristen oppilaiden luomien erilaisten kulttuuriympäristöjen harha on ominaista monikulturismille. Jos todella halutaan ajatella maahanmuuttajista osittain tai kokonaan muodostuvaa oppilasryhmää "kulttuuriympäristönä", pitää muistaa että joka ikinen opetusryhmä, luokka, koulu, ikäryhmä ja kaupunginosa muodostaa OMAN kulttuuriympäristönsä. Maahanmuuttajien osuus tässä kulttuuriympäristössä on riippuvainen heidän määrästään ja aktiivisuudestaan "kulttuurin" toiminnassa. He eivät OLE kulttuuri."
Uskaltaisin kyllä väittää että suomalaisten oppilaiden keskinäinen monimuotoisuus EI mene ihan kaikille läpi monikulttuurisuutena. Koska suvaitsevaisen sanamagian avulla oikeaa - muotisanahan oli VARSINAISTA - monikultturisuutta mitataan värikartalla.
Pahinta on että Talibbosia kuunnellaan, ja heidän ajatuksensa hyvinkin todennäköisesti ajetaan opettajankoulutukseen. Tuollainen stiiknafuulia pitää paljastaa ja naurunalaistaa siinä missä muukin monikulttuurisuushourailu.
---
Pieni lisä: samalla sivulla Talib toteaa sattuvasti:
Kulttuurien kohtaaminen on aina vaativaa. Meidän kouluissa ja kodeissa ei opeteta tunteita, toisten kunnioitusta, hyviä tapoja, vaikka ne ovat edellytyksiä kaikkeen kohtaamiseen ja vuoropuheluun.
Mitä luulet juuri lukeneesi Suomen tiedeyhteisön monikulttuurisuuden tutkimuksen kirkkaimman tähden tuossa juuri todenneen? Lue uudestaan. Kyllä se sanoi niin.
Melko hapokasta.
Tähän on pakko palata joskus.
