Siis nykyään sä et ole yhtään mitään ennen kuin sua on tulkittu väärin Hesarissa. Minun suuri hetkeni tuli tänään.
Miska Rantanen kirjoitti päivän lehdessä Välihuomio-kolumnin
http://www.hs.fi/digilehti/kotimaa/artikkeli/K%C3%A4y+t%C3%A4ss%C3%A4+sitten+asiallista+keskustelua/1135242151838
jossa allekirjoittaneen nimimerkki mainittiin. Koska linkin takainen digiteksti on lehden maksullisessa osassa, tässä valokuva jutusta ja koko hoito kirjoitettuna:
http://i402.photobucket.com/albums/pp110/Nikopol2008/hs18122008miska.jpg
(löytyihän se sitten ilmaiseltakin puolelta: linkki)
VÄLIHUOMIO
Käy tässä sitten asiallista keskustelua
Miska Rantanen
helsingin sanomat
Kollega kirjoitti kolumnin äänikomeetta Jussi Halla-ahosta (perus) ja hänen arvomaailmastaan. Seurauksena verkkoon leimahti keskusteluja, joissa käytiin kovilla kierroksilla. Huippuna oli nimimerkki Nikopolin raiskaustoivotus Halla-ahon vieraskirjassa: "Toivotan [kirjoittajalle] oikein suurta, sykkivää ja ympärileikattua yllätysrakkautta." Toiselle kollegalle on käynyt hullummin. Hänen kirjoittamastaan artikkelista on yli kuukausi, ja tänä aikana hän on saanut useita raiskaus- ja tappouhkauksia. Hänen saamiaan törkyviestejä ei voi perhelehdessä julkaista.
Keskustelu maahanmuuttopolitiikasta ei tällä tavoin taatusti etene. Moni kollega on jo kertonut, etteivät he halua kirjoittaa perussuomalaisista tai Suomen Sisusta, kun seurauksena on heti kuraa sähköpostissa ja luurissa. Samalla monet halla-aholaiset ovat nimenomaan vaatineet "asiallista keskustelua"! Tuoreella Homma-palstalla (www.hommaforum.org) on paikoitellen aitoa yritystä dialogiin, mutta sielläkin pari möläyttelijää riittää hapattamaan ison osan maitoa.
Syytön ei ole Halla-ahokaan, joka on kuitannut monet sammakkonsa "huumorina". Silti hän analysoi itsestään tehtyjä juttuja kuin piru raamattua. Huumorimieheksi hän on yllättävän tosikko ja poliitikoksi herkkänahkainen.
Toisaalta voidaan jälkiviisaasti todeta, että nyt saadaan sitä, mitä tilattiin. Takavuosina maahanmuuton ja kotouttamisen ongelmista oltiin julkisuudessa sukkasilteen. Esimerkiksi ulkomaalaisten yliedustus Helsingin raiskaustilastoissa ohitettiin vähin äänin. Asiaa eivät helpota itseään hyvinä pitävien politiikkojen vastaiskut. Tamperelaisten vasemmistonaisten käynnistämä Nollatoleranssi rasismille -ohjelma pitää huolen siitä, että mustavalkoinen juupas-eipäs-jankkaus jatkuu.
MISKA.RANTANEN@HS.FI
KIRJOITTAJA ON HELSINGIN SANOMIEN POLITIIKAN TOIMITTAJA.
18. joulukuuta 2008 8:25:40
Olisihan ollut ihan liikaa toivottu että vaatimattoman blogini sisältö tai käsittelemäni asiat olisi noteerattu maamme journalismin lippulaivassa. Ei, ainoastaan kuukauden vanha tuotos Vieraskirjasta.
Kaikki aikuisethan tietävät mihin Rannan jutun kärki on suunnattu, ja siihen onkin jo asianmukaisesti reagoitu. Koska en itse ole julkisuuden henkilö enkä sellaiseksi pyri, ei minulla oikeastaan ole mitään syytä puuttua Rannan kirjoitteluun ja tulkintaan nimimerkkini sanomisista.
Mutta kuten Seppo Lehto voisi meille kaikille opettaa, netissä kaikesta jää jälki. Vanha sananlasku kertoo kauimmaksi kuuluvasta pahasta kellosta. Koska aion nyt olla netissä esillä tällä nimimerkillä käsitelläkseni tämän blogin aihepiiriin kuuluvia asioita, en kovin mielelläni hyväksyisi Rannan polttomerkkiä "taas yksi tahdoton halla-aholainen raiskausfantasioissa elävä pienipippelinen nettinatsi."
Niin paljon kuin selittely pilaakin hyvän jutun ja siitä jo saamaani hupia, selitetään nyt sitten niin että toimittajakin tajuaa (tämä toimittaja-ammatin halventaminen on muuten jo toinen luonto – se on ikävää mutta minkäs teet kun negatiivisia yksittäistapauksia tulee vastaan ihan liukuhihnalta.)
Rannan loukattu kollegahan on tietysti Leena Sharma ja kyseinen juttu oli tämä hänen Suomen Kuvalehdessä julkaistu artikkelinsa:
Tule apuun, Sigmund!
Olen hämmentynyt. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini, jota en pidä tyhmänä enkä moraalittomana, kehottaa välttämään tiettyjen ihmisten demonisoimista. Olen melko varma, että hän viittaa puolueensa kuntavaalien ääniharavaan, etelähelsinkiläiseen Jussi Halla-ahoon.
Melko laajalle levinneen käsityksen mukaan Halla-aho ei pidä maahanmuuttajista eikä heidän kulttuuristaan. Halla-aho itse kiistää tulkinnan. Hänen näkemyksensä mukaan "stallarimediat", kuten Helsingin Sanomat ja Yle, vainoavat häntä.
Halla-aho antaa netissa tarkat lukuohjeet blogilleen: "Yritä ymmärtää sanojen ja ilmaisun takana oleva ajatus, ja arvioi sen mahdollista rasistisuutta. Sanat ovat pelkkä vaate, johon ajatus on puettu." Yritän tulkita Halla-ahon seuraavan ajatuksen: "Koska mielestäni oma, länsimainen kulttuurini on parempi kuin afrikkalaiset ja aasialaiset kulttuurit, pidän tarpeellisena linnoittautumista niitä vastaan."
Heti tulee ongelmia. Mitä on esimerkiksi "afrikkalainen" kulttuuri?
Oletetaan - ja tällainen oletus ei Halla-ahon blogin perusteella tunnu kohtuuttomalta - että afrikkalaista kulttuuria edustaa hänen mielestään khatia pureskeleva, työtävieroksuva pyssymies, joka silpoo naisensa sukupuolielimet, palvoo pedofiiliprofeetta Muhammadia ja matkustaa pummilla Eurooppaan.
Tietty logiikka alkaa avautua. Jos Halla-aho näkee "afrikkalaisessa" kulttuurissa vain huonoja ominaisuuksia, hän ei pidä mielipiteitään "Afrikka"-vastaisina vaan totuutena. Vastausta vaille jää yhä kysymys siitä, miksi Halla-ahosta on kasvanut ihminen, joka hahmottaa toiset kulttuurit yksinomaan negaation kautta.
Pieni Sigmund Freud sisälläni kuiskii, että tämä kaikki kietoutuu jotenkin seksin ympärille. Halla-aho hekumoi hieman liikaa sillä, miten "tummaihoiset" miehet raiskaavat suomalaisnaisia öisin Kaisaniemen puistossa. Hänen mielestään islamin älyllinen fabriikki kietoutuu "pimpin" ja "pippelin" ympärille. Ihmiskaupasta väkättäminen on vain feministien salajuoni, jolla yritetään torpedoida venäläisten ja aasialaisten prostituoitujen bisnekset, sillä:
"Heitä ärsyttää ajatus, että suomalainen mies voisi saada edes rahalla pimpsaa silloin, kun haluaa, koska feministien haavemaailmassa torttu on kiristyksen, nöyryytyksen ja kontrolloinnin väline numero uuno."
Mikäköhän se on Halla-ahon haavemaailmassa?
Leena Sharma (Suomen Kuvalehti 45/2008, s. 60)
Pieni Sigmund Leenan sisällä saisi pitää partaisen kitansa kiinni, ellei halua että Leena saa sen mikä hänelle yllä esitetyn perusteella kuuluu. Suomen Kuvalehti oli joskus kaukaisessa menneisyydessä laatujulkaisu, mutta niinhän Hesarikin oli...
Sharman juttu yhdessä muutaman muun aihetta käsitelleen kirjoituksen kanssa kirvoitti näppäimistöltäni tämän:
Nimi : Nikopol
Viesti : Kaikista ihokkaanrepijöistä ihmettelen eniten niitä joiden mielestä Jussi "piehtaroi", "hehkuttaa" tai hänellä on "pakkomielle" raiskauksista ja naisen alistamisesta. Eivätkö he tajua että raiskauksista puhutaan Scriptassa koska niitä tapahtuu, eikä asiasta puhuta avoimesti muualla!?
Ilmeisesti puhuminen ongelmasta on pahempi kuin itse ongelma. Ja Freudilla asian saa kivasti medikalisoitua - pikkustalinistin käsikirjan eka temppu on mielisairaaksi leimaaminen.
Tämän sisältöisen messagen yritin saada läpi Jeja-Poika Moskovasta-blogin kommenteissa, mutta eipä mene läpi. Sattuuhan se kun osuu.
Toivotan Jejalle ja Sharmalle oikein suurta, sykkivää ja ympärileikattua yllätysrakkautta molemmille.
7. marraskuuta 2008 14:48:54
http://www.halla-aho.com/scripta/guestbook/3737.html
(Tuo Leenan kyljessä mainittu Jeja-Poika Moskovasta on tietysti Jeja-Pekka Roos. Kuntavaalien jälkimainingeissa mainittu akateeminen ajattelija on niin aukottomasti osoittanut kyvyttömyytensä nähdä, kuulla ja ymmärtää, etten halua edes puhua hänestä, enkä mainostaa hänen blogikirjoituksiaan täällä. Ne saattavat sitäpaitsi olla jo kadonneet bittiavaruuteen, kuten huomattava osa Jeja-Pekalle osoitetusta kommentoinnista ja kritiikistä. Hänen kohdaallaanhan juuri mainitsen ettei hän suostu julkaisemaan kommenttiani omassa blogissaan. Kommenttini sisältö käy ilmi yltä, samoin kuin arveluni julkaisematta jättämisen motiiveista.)
Ja tämän tuotoksen Miska sitten googlasi, kaivoi esiin tai sai tietoonsa samalla mystisellä tavalla jolla Poliisin esitutkintaprosessin yksityiskohdat löytävät tiensä Sanoma-konsernin toimittajien työpöydälle.
Kun sain Vieraskirjan ja Hommafoorumin kautta tiedon maininnastani HS:ssa laitoin ihan ensiksi vastauksen paikkaan josta Miska sen takuulla löytää:
Nimi : Nikopol
Viesti :
. . . Miskalle lähtee kyllä terveisiä, mutta tuo juttu oli kyllä Hesariksi ihan hyvä.Ihan varmasti jossain on lauma onnettomia joiden mielestä on hyvä idea postailla uhkauksia ja saastaa. Ennen nettiä sama porukka lähetteli postissa ihan sitä ihtiään. Mutta luuleeko toimittaja että me voimme jotain näille tapauksille? Nämä sottapostaajatko nyt määräävät mistä saa kirjoittaa?
Median edustajilta toivoisi nettilukutaitoa että asia erottuisi kohinasta. Sitähän tuo Jeja-kommenttinikin koski. Mutta koska ei mitenkään voida olettaa että toimittajat olisivat kaikki tyhmiä, on pääteltävä että ne tekevät tuon tahallaan. Shokeeraa tai kuole.
. . . . Miskalle vielä tiedoksi: blogissani on juttu "Valinnan paikka." Lue se odotellessasi. Siellä on linkki ja kehoitus käydä etsimässä Vieraskirjasta lisää epäkorrekteja täräytyksiä.
Kyllä sieltä löytyy varmasti jotain mikä estää keskustelun itse Asiasta.
18. joulukuuta 2008 12:16:18
(Viestistä poistettu sivullisia koskevia kohtia.)
Harmittavasti muistin väärin tuon kirjoitukseni nimen jossa mainitsemani linkki oli. Tarkoitin tätä tekstiä ja siitä tätä kohtaa:
Mainittakoon että kyseisessä vieraskirjassa harjoitetaan paljon genrehuumoria, joka tekee ilman kontekstia luetuista tuotoksista jokseenkin hapokkaita. Esim natsi/rasisti-sanojen viljely on itsensä immunisointia väistämättömiä rasistikortteja vastaan.. . . Muita, paljon epäkorrektimpia sutkauksia esim tästä.
No niin , Miska. Nythän on niin että jutussa on hyvä jos se ymmärretään. Vielä parempi on jos sitä ei ymmärretä – siinä piilee suurin hupi jutun kertojalle. Mutta se että joku joka ei ymmärrä lukemaansa kirjoittaa juttuun perustuen kolumnin Helsingin Sanomiin – se on, kuten netissä sanotaan, priceless.
Haluaisin kipeästi jättää aiheen tähän ja kuitata Miskan Välihuomion sanoilla sapienti sat, eli tämä riittää niille jotka ymmärtämään pystyvät. Mutta teen mieluummin kuten Hesarin toimittajakuntakin: aliarvioin lukijaani.
Sharma käytti vulgaaria kyökkipsykiatriaa ja Sigmund Freudin nimeä kyseenalaistaakseen Jussi Halla-ahon maahanmuuttokritiikistä sen seksuaalirikollisuutta koskevan osan. Tehdessään näin Sharma bagatellisoi seksuaalirikollisuuden. Samalla hän hyökkää eminentin laatulehden sivuilta suoraan Halla-ahon henkilön kimppuun. Hän myös leimaa kaikki meidät naisväestön turvallisuudesta huolestuneet tavalliset suomalaiset miehet.
Me tavalliset suomalaiset miehet vihaamme ja halveksimme raiskaajaa enemmän kuin mitään muuta maailmassa, paitsi lapsiinsekaantujia. Aihe herättää sadassa tavallisessa miehessä sadasta valkorystyistä, hehkuvaa vihaa.
Tämä aihe on maahanmuuttokritiikissä esillä koska se on kaikista monikulttuurisuuden lieveilmiöistä kammottavin. Sharman mielestä meillä on pieni pippeli kun pidämme asiaa esillä.
Minussa Sharman artikkeli herätti sekä vihan että säälin tunteita. Säälin siksi että tajusin jälleen kerran että on ihmisiä jotka eivät koskaan voi ymmärtää. Viisainta on olla tuhlaamatta ruutia heihin, koska yleisö ymmärtää kyllä. Sapienti sat. Populismin teho perustuu siihen että vaikka kansa voikin olla tyhmää, se ei koskaan ole niin tyhmää kuin sen luullaan olevan.
Koska viha on hedelmätön tapa käsitellä asiaa, turvaudun huumoriin. Mikä olisi kaikkein selvin, kiistattomin ja helpoiten avautuva freudilainen kielikuva jolla Sharman (ja Jejan) typerän pajatuksen vakavasta aiheesta voisi kuitata? Aivan. Sykkivä, suonikas, suunnaton, voimakas, paksu ja ehdottomasti musta ja ympärileikattu kielikuva. Tätä toivotin heille molemmille, positiivisesti yllätysrakkauden merkeissä. Tätä ei jumalauta sentään voi käsittää väärin, jos on nähnyt yhdenkin jakson Frasieria.
Mielestäni juttu oli aivan loistava. Nimimerkki Pikkupoika tosin Hommafoorumilla sanoi ettei se ollut.
Olen loukkaantunut.
Nyt painan paksulla, suonikkaalla ja muhkuraisella etusormellani enteriä ja lähetän tämän liukkaan, lämpöisen ja sykkivän kirjoituksen kohti Internetin valtavaa, avaraa, tuoksuvaa ja karvaista syliä. Roiskukoon siitä tasapuolisesti Miskan ja koko Hesarin toimituksen kasvoille tahmeaa ja kirpeätä argumentointia.
Jos Leenalla on vielä paha mieli, hän voi kirjoitella tuntojaan etusivulla näkyvään postilaatikkooni yksityishenkilönä. Miska myös, jos sisälläsi on sellainen pakotus. Jos Miska haluaa syyttää minua törkyviestien kirjoittamisesta, hän voi tehdä sen emailissa ihan suoraan - nimimerkki ei ymmärtääkseni nauti kunnian loukkaamattomuuden suojaa. Toivon että uhkailijat ja törkypostaajat saadaan kiinni. Itse en sellainen ole.
Tiedotusvälineille minulla ei ole mitään sanottavaa, mutta toivon että ottaisitte käsittelyyn blogissani OIKEASTI käsittelemiäni asioita.
---
Huomaankin että Leena on jo purkautunut (oops) asian tiimoilta. Onpa harmi etten ehtinyt tuoreeltaan kommentoimaan.
Ekaksi olisin kai ihmetellyt miksi Sharma assosioi sykkivän yllätysrakkauden seksuaaliseksi väkivallaksi. Onko hän yhtä pöyristynyt Jeja-Pekan kohtalosta? Käy sohvalle, Leena. Sisäiset Sigmundimme voivat purkaa patoutumansa yhdessä.
