Maailma pelastui! Eiku...

Viimeisimmässä kirjoituksessani moitin Vantaan kaupungin suunnitelmia syrjiä työnhaussa hakijoita jotka eivät ole etnisesti sopivia. Korostaakseni sitä mitä kunnan pitäisi mielestäni oikeasti tehdä asukkaidensa eteen - sen sijaan että askartelisi absurdin byrokraattisesti ohjatun monikulttuuristamisen kanssa - otin esimerkin siitä missä kaupunki säästää.

Ilokseni kaupunginhallitus päättikin noudattaa lakia. Jostain kumman syystä kunnat säännönmukaisesti toimivat lain vastaisesti, jos se on niille taloudellisesti kannattavaa. Olen aina ihmetellyt miksi, mutta tavallaan se on ihan luonnollista. Oletteko koskaan kuulleet poliisin pidättäneen kunnan?

Koulunkäyntiavustajat siis saavat kuin saavatkin palkallista työtä koulujen kiinnioloajaksi. Joidenkin mielestä ihmisiä jotka työskentelevät vain kouluvuoden ajan ei tarvitse elättää kesäaikaan. Tämä on järjetön näkemys. Jos koulunkäyntiavustajalle annetaan mielekästä ja hyödyllistä työtä myös kesäksi, hän nimenomaan silloin elättää itse itsensä. Kortistossa veronmaksajat - me - elättäisimme hänet ilman työstä saatavaa hyötyä.

Millaista olisi tehdä haastavaa työtä esim vammaisen oppilaan avustajana kouluvuoden ajan ja sitten joutua kortistoon kesäksi? Kuka pystyisi sitoutumaan työhönsä näillä ehdoilla? Missä on elämän perusedellytys - työn jatkumisesta seuraava turvallisuus ja jatkuvuus? Mistä saadaan luotettavia ja ahkeria ihmisiä töihin alati kasvavaan tarpeeseen, pääkaupunkiseudun elinkustannuksilla, kun palkkaakaan ei tule koko vuodelta?

Koulussa ei ole kausityöläisiä. Kyse ei ole huvipuiston hattaranmyyjistä, marjanpoimijoista tai hiihdonopettajista jotka pakkaavat tavaransa sesongin päätteeksi ja jonottavat taas innoissaan hommiin seuraavana vuonna.

Maailma siis pelastui. Vantaa otti järjen käteen (tai säikähti asiasta noussutta hälyä.) Kaikki on taas hyvin.

No... ei oikeastaan.

Iltalehti: Peruskoulun luokkakoot paisuvat

Sunnuntai 17.5.2009 klo 19.39

Perusopetuksen ryhmäkoot kasvavat, vaikka valtio on yrittänyt tukea rahallisesti ryhmien pienentämistä, MTV3 kertoo.

Valtion osoittama lisäraha ryhmäkokojen pienentämiseen uppoaa monessa kunnassa säästöihin. Niinpä opetusryhmien keskikoko saattaa kasvaa ensi syksynä.

MTV3:n uutiset selvitti tilanteen Suomen suurimmissa kaupungeissa. Useimmissa kaupungeista ryhmäkokojen pienentäminen on poistettu tavoitteista. Esimerkiksi Vantaalla lisäraha on vähennetty opetukseen kohdistuvista leikkauksista.

MTV3:n mukaan ryhmäkoot kasvavat ensi syksynä Vantaalla, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä sekä mahdollisesti Tampereella.

Virkkunen paheksuu

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) paheksuu kuntien tapaa käyttää ryhmäkoon pienentämiseen tarkoitettua rahaa muihin tarkoituksiin.

Opetusministeriö kerää parhaillaan tietoa siitä, mihin kunnat ovat käyttäneet lisärahaa. Virkkunen sanoo MTV3:lle, että jos rahaa on käytetty muihin tarkoituksiin, ministeriö miettii rahan jakamista ensi vuonna uudelleen.

En ole kuntalain tuntija, mutta jos joku on, voisiko hän kertoa minulle estääkö jokin lakipykälä kouluille tarkoitettujen rahojen korvamerkinnän? Koska kuten sanoin, jos kunnan annetaan, kunta tekee.

Kouluille tarkoitetun rahan jakaminen muualle on varkaus.

Koulunkäyntiavustajajutussa ei ollut kyse suuren suurista rahoista. Tärkeämpi on periaate: mitä kunta priorisoi. Vaikka koulunkäyntiavustajat lopulta päätettiinkin työllistää kesäksi, periaate on se että heidät aiottiin lomauttaa. Luokkakokojutussa on kyse suurista rahoista. Kasvattamalla luokkakokoja voidaan kouluilta ottaa siltä ainoalta momentilta josta on mahdollista nipistää, eli henkilöstöstä.

Koulutilat on pääsääntöisesti maksettu jo kertaalleen. Ylläpitokuluista säästetään jo niin paljon että valtava määrä oppilaita opiskelee homepölyn seassa. Koulukirjoja kierrätetään jo. Kouluruoan taso on laskenut. Ja kun suurin yksittäinen kuluerä on henkilöstö -> kuntarosvo ottaa sieltä.

Mitä luokkakoon kasvaminen tarkoittaa? Siitä lisää seuraavassa.

Koulumyönteinen Vantaa

Muistatteko Vantaankosken koulun oman pikku julkimon, Kalapuikko-Aleksin? Hän on kuulemma taas ollut ehtiväisenä. Kerrotaan että sama heppu olisi ollut tämän pikku välikohtauksen primus motorina:

SEISKALUOKKALAISTEN HÄIRIKÖINTI KURIIN VANTAALLA

Vantaankosken koulua häiriköi pieni ryhmä seiskaluokkalaisia, joiden käytös yritetään nyt saada kuriin erilaisin tukitoimin. Lisätäänkö koulussa tiettyjen aineiden tunteja, erityisopetusta vai koulupsykologeja, sitä ei ole vielä päätetty.

– Nyt katsotaan, mitä koulu tarvitsee, jotta siellä päästäisiin vaikeuksien yli, sanoo Vantaan sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth.

Koululle tehtiin eilen poliisirynnäkkö, kun eräs oppilas oli esitellyt käsiasetta muistuttavaa tupakansytytintä tovereilleen. Poliisi vieraili opinahjossa jo toistamiseen lyhyen ajan sisällä. Lehto-Häggroth kuvaa koulun tilannetta poikkeukselliseksi.

– Näin suurta ongelmien sumaa ei ole ehkä aiemmin ollut, Lehto-Häggroth sanoo.

Lehto-Häggrothin mukaan Vantaankosken koulussa on ollut vaikea syksy, ja vuoden alussa alkanut mediahuomio on vain pahentanut opettajien ja oppilaiden jaksamista. Jotain hyvääkin hässäkät ovat tuoneet tullessaan.

– Koulun yhteishenki on parantunut. Ja kaikkien hölmöilyjen alta nousee esille ehkä myös se asia, että meillä on lapsia, jotka ovat todellisessa syrjäytymisvaarassa.

Median eettisen nykytilan tuntien joku käy vielä kaivamassa pikku Aleksin haastateltavaksi. Kola-Ollin jälkeen kansa saa Kalapuikko-Aleksin.

Kuten edellä saamme lukea, jotain positiivista pitää viran puolesta kaivaa paskakasastakin. Nyt positiivisuutta saa edustaa parantunut yhteishenki.

Vähän yksityiskohtaisemmin tapausta käsitellään täällä:

Poliisi vahvisti iltapäivällä, että aseelta näyttävää sytkäriä esitteli koululla sama poika, joka oli osallisena kalapuikkokohussa.

Aamulehden tietojen mukaan kyseinen poika on useasti aiheuttanut harmia koulussa, ja hänestä on tehty kuusi rikosilmoitusta. Hän on muun muassa heittänyt opettajaa lumipallolla päähän.

Lääkkeeksi Vantaankosken hulinointiin mainitaan hieman epämääräisesti joko joidenkin aineiden opetusta, erityisopetusta tai psykologeja. Näiden resurssien saatavuus siis myönnetään riittämättömäksi, vaikkei tämä yksistään olisikaan aiheuttanut Vantaankosken nousua valtakunnan otsikoihin. Vantaalla rahaa ei ole ihan kamalasti jakaa joka koulun erityisiin tarpeisiin. Olen keräillyt tammikuun ajan omaa alaani sivuavia, erityisesti Vantaata koskevia artikkeleita. Ohessa kooste näistä. Kertokaa ihmeessä mitä ajattelette.

Ensiksi Ilta-Sanomat kertoo mitä opettajat ovat mieltä turvallisuudesta:

Opettajat: Kouluista pitää tehdä turvallisempia

Opettajat ovat varsin yksimielisiä siitä, mitä yhteiskunnan tulisi tehdä, jotta kouluista saataisiin turvallisempia.

Yli 90 prosenttia opettajista vaatii Educa-messujen ja opettajien ammattijärjestön OAJ:n teettämässä kyselyssä lisää rahaa nuorisotyöhön, enemmän henkilökuntaa kouluterveydenhuoltoon ja turvallisuuskoulutusta opettajille. Myös pienempiä opetusryhmiä kaivataan kouluihin.

Lähes 90 prosenttia opettajista peräänkuuluttaa myös lisää kuraattoreita, koulupsykologeja ja oppilaanohjaajia. Myös opettajien työn arvostuksen toivotaan nykyistä enemmän huomiota.

Kaikkein yksimielisimmän toiveen opettajat lähettävät vanhemmille: jopa 98 prosenttia opettajista on sitä mieltä, että vanhempien tulisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta lastensa kasvattamisesta.

TSN Gallupin toteuttamaa kyselyä varten haastateltiin noin 300 satunnaisesti valittua opettajaa, jotka ovat OAJ:n jäseniä.

---

Suunnilleen yhdeksän opettajaa kymmenestä pitää kaikesta huolimatta kouluja edelleen turvallisina oppilaille. Koko kansaa kouluturvallisuus epäilyttää enemmän: vain kolme neljäsosaa pitää kouluja turvallisina kasvamis- ja oppimispaikkoina.

Vantaan Sanomat: Kouluväkivallasta tehdyt rikosilmoitukset kasvussa

Itä-Uudenmaan poliisin tietoon tuli viime vuonna 50 vantaalaiskoulussa tapahtunutta väkivaltatapausta. Vuonna 2007 kouluväkivallasta kertyi vähemmän rikosilmoituksia, 34 juttua.

–On vaikea sanoa, onko väkivalta todellisuudessa lisääntynyt kouluissa. Voi olla, että tapauksista vain ilmoitetaan aiempaa herkemmin poliisille, puntaroi ylikonstaapeli Hannu Salmilehto.

Salmilehto kertoo, että viime vuoden 50 rikosilmoituksessa oli kyse pääosin oppilaiden nahinoista, joissa lyötiin nyrkein tai kuristettiin kurkusta. Vakavimmissa tapauksissa luita murtui ja oppilas sai taltasta kylkeensä. Juttuja tutkittiin yleensä lievinä tai tavallisina pahoinpitelyinä.

–Kouluissa on yhä turvallista. Ainahan näitä koulutappeluja on ollut, Salmilehto huomauttaa.

Vantaan Sanomat: Vantaan koulumaailmassa nujakoidaan päivittäin

Kouluissa sattuneet kahnaukset ovat viime aikoina saaneet valtakunnallisesti laajaa näkyvyyttä. Vantaan kaupungin turvallisuusasiantuntija Timo Varpula kertoo,että vantaalaisilla ala- ja yläasteilla väkivalta on tuttu ilmiö.

–Oppilailla menee toisinaan sukset ristiin joistain asioista. Joka päivä jossain koulussa sattuu käsirysy.

Tyypillinen väkivaltatapaus on sellainen, jossa kahden 6. tai 7. luokalla olevan koulupojan riita johtaa nyrkkitappeluun tai painiin välitunnilla. Harvemmin tappelijoina ovat tytöt.

Nahina loppuu, kun välituntivalvojana toimiva opettaja tulee tilanteeseen väliin.

–Tavallisesti osapuolet saavat mustelmia tai naarmuja. Sairaalareissuja on harvoin, Varpula arvioi.

Varpulan mukaan Vantaan viime vuoden vakavin kouluväkivaltatapaus sattui toukokuussa itävantaalaisessa yläkoulussa. Koulupoika heitti riidan päätteeksi toista poikaa taltalla. Seurauksena oli, että uhri kiidätettiin sairaalaan, koska taltta upposi hänen kylkeensä. Uhri loukkaantui, muttei hengenvaarallisesti.

–Riita lähti jostain pienestä asiasta. Muita tämän vakavuustason pahoinpitelyjä ei sattunut viime vuonna Vantaalla, Varpula kertoo.

Väkivaltatapauksen vakavuuden perusteella tehdään päätös jatkotoimenpiteestä. Rangaistuksena nahinoitsijoille on useimmiten puhuttelua tai jälki-istuntoa. Ajoittain seurauksena on, että riehuja saa kirjallisen varoituksen tai hänet erotetaan määräajaksi koulusta.

Joskus tappelu menee koulun oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Jos oppilas syyllistyy useisiin kahinoihin, eivätkä vanhemmat ja koulu pysty lopettamaan ongelmaa, otetaan jo varhaisessa vaiheessa yhteyttä lastensuojeluviranomaisiin.

Vähänkin rajummista väkivallanteoista ilmoitetaan aina poliisille.

Varpulan mukaan on hankala sanoa, onko väkivalta lisääntynyt kouluissa, koska kahnauksista ei ole saatavilla koottua tilastoa. Varpulan mukaan tapauksista kuitenkin ilmoitetaan aiempaa enemmän viranomaisille ja medialle.

Kauhajoen jälkimainingit ja lastensuojelulain muutos ovat varmasti syynä ilmoituspiikkiin.

–On huono sanoa, että pojat ovat poikia, mutta puberteetti-iässä nahinointia tapahtuu. Tappeluita on ollut kouluissa aina. Nyt tapauksia on alettu nostaa pintaan aiempaa enemmän, mutta kyllä kouluissa on yhä turvallista, Varpula vakuuttaa.

Hänen mukaansa kouluväkivaltaa voidaan kitkeä parhaiten tiivistämällä viranomaisten ja vanhempien yhteistyötä. On myös järjestettävä entistä enemmän turvallisuustunteja oppilaille opettajien, kaupungin turvallisuusasiantuntijoiden ja lähipoliisin voimin.

Pojat ovat poikia, ja kouluissamme kuulemma turvallista, mutta ainahan sadepäivän varalle kannattaa olla suunnitelma:

Vartti: Vantaan kouluissa varaudutaan aseellisiin konflikteihin

Yhtenäistetty turvallisuussuunnitelmat saadaan alkuvuodesta kaikkien oppilaitosten käyttöön Vantaalla. Esimerkiksi sairastumisia, kuolemantapauksia ja väkivaltatilanteita varten tehdyt suunnitelmat yhtenäistettiin, jotta kouluissa olisi selkeät ja samanlaiset tavat reagoida yllättäviin kriiseihin.

– Suunnitelmaan tulee esimerkiksi ohjeistusta siitä, miten mahdollisiin aseellisiin tilanteisiin reagoidaan. Niitä ei ole mietitty kaikissa kouluissa edes valtakunnallisella tasolla, sanoo projektin vetäjä, sivistysviraston turvallisuusasiantuntija Timo Varpula.

Kouluilla on jo nyt omia kriisisuunnitelmia, mutta ne poikkeavat toisistaan kovasti. Jotkut koulut ovat laittaneet internetiin jopa pohjapiirroksiaan, mikä palvelee ilkivallantekijöitä ja uhkaajia.

Suurin muutos nykyiseen on Varpulan mukaan se, että kouluja neuvotaan ongelmatilanteissa kysymään entistä herkemmin neuvoa sivistysviraston turvallisuusyksiköltä.

– Jos koulu saa esimerkiksi koulu-uhkauksen, rehtorillakin on lupa elää mukana, jopa säikähtää jos häntä uhataan. On hyvä, että mukaan tulee ihmisiä, jotka voivat olla johdon tukena, Varpula sanoo.

Hoitokeinoja ongelmiin keksitään kyllä esittää sitten kun jotain sellaista tapahtuu mikä ylittää uutiskynnyksen - tai pikemminkin sellaista mikä vuotaa jonkun tiedotusvälineen korviin. Yllä esitetyistä esimerkeistä käy piinallisen selväksi että opettajat ovat desensitoituneet verbaaliselle ja fyysiselle väkivallalle. Uutisiin kelpaavia tempauksia järjestetään yläasteillamme lähes päivittäin. Opettajien mielestä tämä on normaalia. Ei mitään erityistä. Silti aina kun näitä tapauksia aletaan ruotia julkisuudessa, yleisöllä nousee tukka pystyyn.

Mutta virallinen kanta on se että pojat ovat poikia.

Hoitokeinoiksi Vantaankosken erityisiin ongelmiin esitetään siis lisää opetusta, erityisopetusta tai koulupsykologin palveluja. Opettajat ovat yksimielisiä siitä että pienemmät ryhmäkoot ovat hyväksi sekä oppimiselle että työrauhalle. Mutta miten tämä tieto huomioidaan kunnissa, ja miten erilaisia resursseja on tarjolla?

HS: Ongelmaoppilaan hoitoon pääsy voi kestää pääkaupunkiseudulla toista vuotta

Vakavasti koulua häiritsevien ja henkisesti pahoinvoivien oppilaiden hoitoon pääsy saattaa pääkaupunkiseudulla kestää jopa yli vuoden.

"Voi sanoa, että 70 prosenttia oppilaista, jotka haluavat psyykkisiin ongelmiin apua, eivät sitä saa ajoissa", kertoo Vantaan peruskoulutoimenjohtaja Ilkka Kalo.

"Kun hoito viivästyy, syntyy tilanteita, joissa ongelmat kärjistyvät", toteaa Helsingin perusopetuksen johtaja Outi Salo.

Koulun väki ei voi omalla päätöksellään siirtää lasta erityisopetukseen tai järjestää hänelle hoitoa. Siihen tarvitaan vanhempien suostumus.

Sekä Outi Salon että Ilkka Kalon mukaan vain hyvin pieni osa vanhemmista kieltäytyy yhteistyöstä, kun heille perustellaan erityisopetuksen tai varsinaisen psyykkisen hoidon tarve.

"Osa saattaa hakea lapsilleen yksityishoitoa. Silloin voi käydä niin, että vanhemmat kertovat meille vain valikoiden hoidon tuloksista", Kalo sanoo.

Hän arvioi, että esimerkiksi Vantaan peruskoulun hankalimmassa ikävaiheessa olevista oppilaista 8–15 prosenttia häiritsee opetusta. Useimmat saadaan kuitenkin toimimaan sääntöjen mukaan tavallisin keinoin.

Erityisopetuksen muutokset huolettavat opettajia

Erityisopetuksen järjestämiseen kaavaillaan muutoksia siten, että eskarilaisia, ykkös- ja kakkosluokan oppilaita ei enää siirrettäisi erityisopetukseen, vaan opetusta tarjottaisiin tehostetusti tarpeen mukaan pienemmissä ryhmissä. Muutosehdotuksen takana on opetusministeriö. Asiasta kertoi HS:fi.

Opettajat ovat huolissaan siitä, sysätäänkö erityisopetusta nyt liikaa kuntien vastuulle, kun myös valtionosuusjärjestelmästä poistuu erityisopetuksen perusteella maksettu portaittainen lisäkorvaus.

Erityisasiantuntija Hanna-Mari Sarlin rauhoittelee opettajien pelkoa todeten, että erityisopetusta annetaan jatkossakin todellisen tarpeen mukaan. Myös tarkastustoiminnan tehostamista harkitaan.

Erityisopetuksessa on tällä hetkellä kahdeksan prosenttia peruskoululaisista.

Nuo oppilaat eivät ole erityisopetuksessa huvin vuoksi. Ja ainoa syy miksi kunnat tekevät yhtään mitään on rahan säästäminen. Kaikki missä kunnille annetaan harkintavaltaa, johtaa palveluiden huononemiseen. Ylläoleva uutinen pitäisi siis lukea näin: opettajat ovat huolissaan koska tietävät että tulevaisuudessa erityisopetusta saa harvempi ja huonommin.

Joko mainitsin että Vantaan luokkakoot ovat keskimäärin suurimmat kaikista isoista kunnista? Arvatkaapa mihin vantaan kuralla oleva talous on johtamassa:

Koulujen ryhmäkoot kasvussa Vantaalla

Osa Vantaan peruskouluista joutuu kasvattamaan ryhmäkokoja ensi lukuvuodeksi säästösyistä. Poliitikot päättivät alentaa perusopetuksen määrärahoja juuri ennen vuodenvaihdetta synkkien talousnäkymien vuoksi, joten käytössä on ensi syksynä noin 800 000 euroa vähemmän kuin nyt.

– Nyt näyttää siltä, että noin kolmasosa kouluista joutuu suurentamaan ryhmäkokoja, perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo arvioi.

Kalon mukaan koulut pyrkivät ensisijaisesti säästämään muista asioista kuin opetuksesta, mutta kaikki eivät valitettavasti siihen pysty. Kuinka paljon ryhmien koot kasvavat ja missä kouluissa, selviää vasta maalis–huhtikuussa.

– Jos meillä olisi enemmän rahaa, emme tietenkään tekisi näin. Mutta tilanne on nyt tämä, Kalo sanoo.

Vantaalla opetusryhmien koko 1.–6.-luokilla on maan korkein, jos vertailuun otetaan mukaan 10 suurinta kaupunkia. Opetusryhmien keskikoko Vantaalla on noin 23 oppilasta.

Silkkaa ilkeyttäni heitän tähän loppuun pari linkkiä joiden perusteella lukijalle kristallisoituu se mihin Vantaalla on rahaa ja mihin ei.

Bloggari Octavius kertoo Vantaan monikulttuurisuuskehittämisohjelmasta osuvassa kirjoituksessaan - alkuperäinen dokumentti täällä.

Vantaa jättää osan koulujen luistinradoista jäädyttämättä.

Vantaa jättää 11 koulun luistelukentät tänä talvena jäädyttämättä säästösyistä. Säästöä syntyy reilut 20 000 euroa, koska yhden kentän jäädyttäminen ja kunnossapito maksaa keskimäärin noin 2000 euroa.

– Summa on pieni, mutta siinä talouden ongelma onkin: pieniä menoja on valtavasti, kiinteistöpalvelujohtaja Petri Koskinen Vantaan kaupungin tilakeskuksesta perustelee päätöstä.

Näin siis Vantaalla. Mikä on lukijan veikkaus, mahtaako turvallisuus ja viihtyisyys Vantaan kouluissa olla nousussa vai laskussa?


PS: Vielä yksi pieni linkki viitaten Vantaan nykyisyyteen ja ei-niin-valoisaan tulevaisuuteen:

Vantaan tarjoamat peruspalvelut – koulu-, päivähoito-, vanhus- ja terveyspalvelut – on jo aiempina vuosina vedetty selvästi naapurikaupunkeja alemmalle tasolle. Jos nyt joudutaan pakon edessä uudelle leikkauskuurille palvelujen tasossa, silloin ollaan lähellä niiden täydellistä rämettymistä.

Tuo juna meni jo.

Vantaankoski.Nyt. - Redux

Kouluun liittyvät teinien perseilyt ovat yksi asia. Aikuisten näistä kärpäsistä keittelemät härkäset ovat toinen.

Vuonna 2009 pitää ottaa huomioon myös perseilevien aikuisten internettiin keittelemät härkäset.

Tarina tullaan muistamaan kalapuikkosotana, jossa opettajilla heitti isopyörä yli, ja nälkäinen poika vietiin maijalla traumatisoitavaksi.

Tarina siinä muodossaan kuin se pitäisi tulla muistamaan:


- Vantaankosken koulussa on ongelmia kurin kanssa. Tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista, etenkään pääkaupunkiseudulla, etenkään Vantaalla, missä luokkakoot ovat maan suurimmat. Kauhajoen ja Jokelan jälkimainingeissa kaupunki on päättänyt ottaa ns tiukan linjan koulujen turvallisuuskysymyksissä. Kaupunki hankkii turvallisuusasiantuntijan. Turvallisuusasiantuntija ottaa työnsä vakavasti.

- Yhden kurittoman kohdalla tulee ns pää vastaan. Johonkin se raja pitää vetää. Kunnan linjauksen mukaan kysytään turvallisuusasiantuntijalta mitä tehdään. Ohje kuuluu: kutsutaan poliisi.

- Sen sijaan että myöntäisi 13-vuotiaansa olevan kipeästi avun tarpeessa, äiti hakee oikeutta ylimmästä asteesta: iltapäivälehdestä. Korkean journalistisen, eettisen ja moraalisen tasonsa velvoittamana iltapäivälehti julkaisee tarinan siinä muodossa jonka äiti kertoo. Luonnollisesti äidin kertomus pohjautuu lapsen versioon. Kertomus on paskaa.

- Iltapäivälehti pyörittää jutun jostain syystä kouluruokailun ympärille. Lehden tietojen varassa lukijoille syntyy käsitys siitä että poliisi tuli paikalle kalapuikon vuoksi. Lehti lyö lisää bensaa liekkeihin jatkamalla kouluruokailuteemasta, mutta antaa samaan aikaan palstatilaa sijaiselle joka paljastaa koulussa olevan suuria ongelmia joidenkin oppilaiden häiriökäyttäytymisen vuoksi. Sen sijaan että keskittyisi tähän todelliseen ongelmaan, tai käyttäisi edes tervettä järkeä, lehti painaa molemmat "tutkintalinjat." Syväkurkun kanssa yhtä paljon palstatilaa saa kouluruokailu, ettei lehden spinnaama kalapuikkokriisi vain sammahtaisi.

- Poliisin kutsuminen kalapuikon, tarkennettuna kalapalan vuoksi on jo niin paksua tuubaa että internet kiinnostuu. Tietoa kertyy nopeasti, ja se on raskauttavaa sekä kunnan turvallisuusasiantuntijan, oppilaan, tämän äidin sekä koulun johdon kannalta. Koulun tilanne on lievästi sanottuna huono, nimettömän lähteen antamat tiedot paljastuvat todenmukaisiksi. Oppilas paljastuu pahimman lajin sählääjäksi jonka paikka ei olisi normaalissa koululuokassa. Hänen irc-gallerianickinsä hyvin kompromettoivine kuvineen ja teksteineen löydetään. Koko maa tietää hänen nimensä, koska oma äiti katsoi parhaaksi paljastaa sen.

Pojan peli on menetetty. Hän on kalapuikkoskandaalin leimaama ilmastointiinpaskantaja niin kauan kuin netti muistaa. Ja netti ei unohda koskaan.

Korjattavaa on varmasti paljon Vantaan kaupungilla ja koululla. Mutta alan miehenä tiedän että kouluissa tehdään jo nyt kaikki mahdollinen ettei tällaista tapahtuisi. Kouluissa toimitaan kuitenkin kunnantalouden määräämissä rajoissa. Tieto hyvän koulun pitämiseksi löytyy joka koulusta. Kun vain voisi tehdä työnsä.

Vantaa kasvattaa luokkakokojaan.


Vanhemmat: kun lapsenne tulee murrosikään, epäilkää oletusarvoisesti kaikkea hänen kertomaansa. Jos lapsen ja opettajien kertomukset poikkeavat toisistaan, ajatelkaa hetki: miksi opettajat valehtelisivat? Jos lapsesi nimi tulee jatkuvasti esiin ilkivalta- tai järjestysongelmatapauksissa, lapsesi on syyllinen. Se on niin yksinkertaista.

ÄLÄ soita iltapäivälehteen. ÄLÄ tee rikosilmoitusta. KUUNTELE opettajia. AJATTELE ennen kuin toimit.

Aleksin äiti toimi väärin. Nyt Aleksi saa kärsiä. Eikä tällainen kärsimys ole kasvattavaa.