maanantai 18. toukokuuta 2009

Maailma pelastui! Eiku...

Viimeisimmässä kirjoituksessani moitin Vantaan kaupungin suunnitelmia syrjiä työnhaussa hakijoita jotka eivät ole etnisesti sopivia. Korostaakseni sitä mitä kunnan pitäisi mielestäni oikeasti tehdä asukkaidensa eteen - sen sijaan että askartelisi absurdin byrokraattisesti ohjatun monikulttuuristamisen kanssa - otin esimerkin siitä missä kaupunki säästää.

Ilokseni kaupunginhallitus päättikin noudattaa lakia. Jostain kumman syystä kunnat säännönmukaisesti toimivat lain vastaisesti, jos se on niille taloudellisesti kannattavaa. Olen aina ihmetellyt miksi, mutta tavallaan se on ihan luonnollista. Oletteko koskaan kuulleet poliisin pidättäneen kunnan?

Koulunkäyntiavustajat siis saavat kuin saavatkin palkallista työtä koulujen kiinnioloajaksi. Joidenkin mielestä ihmisiä jotka työskentelevät vain kouluvuoden ajan ei tarvitse elättää kesäaikaan. Tämä on järjetön näkemys. Jos koulunkäyntiavustajalle annetaan mielekästä ja hyödyllistä työtä myös kesäksi, hän nimenomaan silloin elättää itse itsensä. Kortistossa veronmaksajat - me - elättäisimme hänet ilman työstä saatavaa hyötyä.

Millaista olisi tehdä haastavaa työtä esim vammaisen oppilaan avustajana kouluvuoden ajan ja sitten joutua kortistoon kesäksi? Kuka pystyisi sitoutumaan työhönsä näillä ehdoilla? Missä on elämän perusedellytys - työn jatkumisesta seuraava turvallisuus ja jatkuvuus? Mistä saadaan luotettavia ja ahkeria ihmisiä töihin alati kasvavaan tarpeeseen, pääkaupunkiseudun elinkustannuksilla, kun palkkaakaan ei tule koko vuodelta?

Koulussa ei ole kausityöläisiä. Kyse ei ole huvipuiston hattaranmyyjistä, marjanpoimijoista tai hiihdonopettajista jotka pakkaavat tavaransa sesongin päätteeksi ja jonottavat taas innoissaan hommiin seuraavana vuonna.

Maailma siis pelastui. Vantaa otti järjen käteen (tai säikähti asiasta noussutta hälyä.) Kaikki on taas hyvin.

No... ei oikeastaan.

Iltalehti: Peruskoulun luokkakoot paisuvat

Sunnuntai 17.5.2009 klo 19.39

Perusopetuksen ryhmäkoot kasvavat, vaikka valtio on yrittänyt tukea rahallisesti ryhmien pienentämistä, MTV3 kertoo.

Valtion osoittama lisäraha ryhmäkokojen pienentämiseen uppoaa monessa kunnassa säästöihin. Niinpä opetusryhmien keskikoko saattaa kasvaa ensi syksynä.

MTV3:n uutiset selvitti tilanteen Suomen suurimmissa kaupungeissa. Useimmissa kaupungeista ryhmäkokojen pienentäminen on poistettu tavoitteista. Esimerkiksi Vantaalla lisäraha on vähennetty opetukseen kohdistuvista leikkauksista.

MTV3:n mukaan ryhmäkoot kasvavat ensi syksynä Vantaalla, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä sekä mahdollisesti Tampereella.

Virkkunen paheksuu

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) paheksuu kuntien tapaa käyttää ryhmäkoon pienentämiseen tarkoitettua rahaa muihin tarkoituksiin.

Opetusministeriö kerää parhaillaan tietoa siitä, mihin kunnat ovat käyttäneet lisärahaa. Virkkunen sanoo MTV3:lle, että jos rahaa on käytetty muihin tarkoituksiin, ministeriö miettii rahan jakamista ensi vuonna uudelleen.


En ole kuntalain tuntija, mutta jos joku on, voisiko hän kertoa minulle estääkö jokin lakipykälä kouluille tarkoitettujen rahojen korvamerkinnän? Koska kuten sanoin, jos kunnan annetaan, kunta tekee.

Kouluille tarkoitetun rahan jakaminen muualle on varkaus.

Koulunkäyntiavustajajutussa ei ollut kyse suuren suurista rahoista. Tärkeämpi on periaate: mitä kunta priorisoi. Vaikka koulunkäyntiavustajat lopulta päätettiinkin työllistää kesäksi, periaate on se että heidät aiottiin lomauttaa. Luokkakokojutussa on kyse suurista rahoista. Kasvattamalla luokkakokoja voidaan kouluilta ottaa siltä ainoalta momentilta josta on mahdollista nipistää, eli henkilöstöstä.

Koulutilat on pääsääntöisesti maksettu jo kertaalleen. Ylläpitokuluista säästetään jo niin paljon että valtava määrä oppilaita opiskelee homepölyn seassa. Koulukirjoja kierrätetään jo. Kouluruoan taso on laskenut. Ja kun suurin yksittäinen kuluerä on henkilöstö -> kuntarosvo ottaa sieltä.

Mitä luokkakoon kasvaminen tarkoittaa? Siitä lisää seuraavassa.