Vantaan kaupunki aikoo tietoisesti ja tarkoituksella toteuttaa syrjintää työvoiman rekrytoinnissa:
Vantaan kaupunki haluaa olla esimerkillinen työnantaja ja alkaa rekrytoida nykyistä enemmän maahanmuuttajia kaupungin työntekijöiksi, todetaan Vantaan uudessa monikulttuurisuusohjelmassa.
Vantaan kaupungilla on vajaat 12 000 työntekijää, joista 2,4 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.
Kaupungin asukkaista maahanmuuttajataustaisia on lähes kahdeksan prosenttia. Vuoteen 2012 mennessä maahanmuuttajataustaisia arvioidaan olevan jo lähes kymmenen prosenttia vantaalaisista.
"Vieraskielisten työntekijöiden osuutta kaupungin henkilöstöstä tulisi nostaa lähemmäksi heidän osuuttaan kaupungin väestöstä", monikulttuurisuusohjelmassa todetaan.
Samaan aikaan kaupunki kuitenkin tähtää myös työntekijöiden määrän lievään vähentämiseen. Uusia työntekijöitä joudutaan silti lähivuosina palkkaamaan jonkin verran eläkkeelle lähtevien tilalle.
Monikulttuurisuusohjelmassa kaupunkilaisten kansallisuuksien kirjo nähdään parhaimmillaan imagovalttina, joka vetää Vantaalle hyviä työntekijöitä ja menestyviä yrityksiä.
Vantaan kaupunginvaltuusto käsittelee monikulttuurisuusohjelmaa tänään maanantaina.
Lähde: HS (maksullinen digilehti), Homma. Boldaukset ihan omiani.
Etninen tausta työhönoton perusteena on mitä puhtainta syrjintää. Missä viipyvät poliisin ja tasa-arvofanaatikkojen iskuryhmät?
Siteeraan viisaampaani. Kullervo sanoi: "Kaikki kiintiöt lyövät alakoukulla - suoraan ja keskelle turpaa - kaikkea lahjakkuutta ja kyvykkyyttä."
Kun yksityinen työnantaja palkkaa työntekijän, hän haluaa työntekijällä olevan tiettyjä ominaisuuksia. Koulutus, osaaminen, kokemus, luotettavuus, sitoutuminen, etc. Yksityisellä yrityksellä pitäisi ainakin olla täysi vapaus palkata kenet haluaa, koska palkka maksetaan osakkeenomistajien riskillä. Jos yritys pakotetaan lailla omaksumaan erilaisia kiintiöitä sukupuolen, etnisen taustan, iän, vammaisuuden tai muun suoraan työn vaatimuksiin liittymättömän tekijän perusteella, silloin yritys käytännössä pakotetaan madaltamaan rekrytointivaatimuksiaan tai muuten tinkimään työntekijöidensä tasosta. Tähän Kullervon lausunto viittaa. Miksi hakea työpaikkaa taidoillaan ja koulutuksellaan, kun sitä voi hakea munasarjoillaan/kiveksillään tai ihonsa värillä. Tai, kuten Vantaan visiossa, äidinkielellään. Maahanmuuttajia kun on kaiken värisiä ja kokoisia - ainoa selkeästi yhteinen määrittävä tekijä jolla mamu eroaa kantaväestöstä on eri äidinkieli. Ja koska N:nnen polven maahanmuuttaja - tilanteen sopivuudesta riippuen - on joko ikuisesti maahanmuuttaja tai aivan täysi suomalainen - tulee vielä eteen tilanne jossa työntekijä valitaan toisten ohi vain koska hänen isovanhempansa puhuivat kieltä x (jota "maahanmuuttaja" itse osaa vain haparoiden).
Tietysti yritys voi ottaa kiintiöt käyttöön vapaaehtoisesti, esimerkiksi luodakseen itsestään kansainvälisen ja moniarvoisen kuvan. Liike-elämässä näin voidaan menetellä, jos sillä saadaan jotakin lisäarvoa. Riskit toiminnasta jäävät edelleenkin osakkeenomistajille. Osakkeenomistajat päättävät haluavatko tukea omalla taloudellisella riskillään jonkin ihanteen tavoittelua.
Julkisella puolella tilanne on hieman erilainen. Työnantajana kunta/kaupunki on periaatteessa samassa tilanteessa kuin yksityinenkin työnantaja: tehtäviin halutaan paras mahdollinen tekijä. Koska kunnan pyörittäminen on enemmän kuin puhtaaseen voittoon pyrkimistä (tämä ajatus on tosin hämärtynyt osittain näkymättömiin) voidaan ajatella että kunta, enemmän kuin yksityinen yritys, katsoo työntekijänsä sopivuutta myös muista kuin puhtaan liiketaloudellisista näkökulmista. En nyt tarkoita puolueen jäsenkirjaa vaan esim sitä että jonkun vaikeasti työllistyvän erityisryhmän rekrytointi ei-vaativiin tehtäviin voi säästää valtavat summat rahaa joka muuten menisi näiden ryhmien hoitamiseen, virikkeiden tarjoamiseen, mielenterveyteen yms. Vammainen tai mielenterveyskuntoutuja voi saada valtaisasti positiivista energiaa tunteesta että on hyödyksi eikä pelkkä rasite.
Mutta kuka tekee päätöksen siitä että vieraskielisyys ajaa muiden rekrytointikriteerien ohitse? Ja ennen kaikkea, mikä on se lisäarvo jota tällaisella päätöksellä haetaan? Miten se realisoituu kaupungin kassaan?
"Vieraskielisten työntekijöiden osuutta kaupungin henkilöstöstä tulisi nostaa lähemmäksi heidän osuuttaan kaupungin väestöstä", monikulttuurisuusohjelmassa todetaan.
Monikulttuurisuusohjelmassa kaupunkilaisten kansallisuuksien kirjo nähdään parhaimmillaan imagovalttina, joka vetää Vantaalle hyviä työntekijöitä ja menestyviä yrityksiä.
Tässä lyhykäisyydessään tavoite ja sen perustelu. Erilaisuus on tavoiteltavaa ja hienoa sinällään ja itsessään. Mitään konkreettista taloudellista hyötyä ei voida osoittaa. Sen sijaan voidaan osoittaa lukuisia konkreettisia ongelmia joita koituu siitä että työpaikat jaetaan etnisen taustan perusteella eikä esimerkiksi koulutuksen, kokemuksen ja taitojen perusteella.
Jos maahanmuuttajalla/etnistaustaisella/erikielisellä on kaikki työhön tarvittavat edellytykset, hän ei tarvitse kiintiötä päästäkseen töihin. Jos edellytykset puuttuvat, häntä ei pidä palkata.
Tieto siitä että työyhteisön uusi jäsen on kiintiövieraskielinen, joka on valittu työhön toisten ohi erilaisuutensa vuoksi, synnyttää katkeruutta, jopa vihaa erilaisuutta kohtaan. Tähänkö pyritään? No ei tietenkään. Mutta tätä saadaan.
Kuntien raha on tiukalla. Kunnan työt ovat arvossaan kun suhdanteet heittelehtivät. Vieraskielisten nurkanvaltausta ei katsota hyvällä.
Jos rahaa olisi kuin roskaa, olisi ehkä perusteltua yrittää välttää muissa maissa saadut huonot kokemukset maahanmuuttajien kanssa, jopa meillä perinteisesti arvostetun tasa-arvon kustannuksella. Jos rahaa olisi, voitaisiin harrastaa hyväntekeväisyyttä - työllistää muuten työllistämiskelvottomia julkisin varoin. Että he kokisivat olevansa hyödyllisiä yhteiskunnan jäseniä, eivätkä pelkästään rasite. Ettei käy niin kuin Ruotsissa. Ja Saksassa. Ja Ranskassa. Ja Britanniassa. Ja.
Ongelma on se että rahaa ei ole. Vantaan Sanomat:
Vantaan kaupungin sivistystoimi aikoo lomauttaa kesällä 73 koulunkäyntiavustajaa.
Lomauttaminen on vastoin koulunkäyntiavustajille viime vuoden lopulla annettua tietoa sekä kaupunginhallituksen huhtikuussa tekemää päätöstä.
–Onhan tämä järkyttävää, puuskahtaa JHL:n pääluottamusmies Raija Öhman.
Sivistysvirasto lähetti koulunkäyntiavustajille marraskuussa kirjeen, jonka mukaan kaupunki ei tule lomauttamaan sivistystoimen henkilökuntaa kesän 2009 aikana.
Kirjeessä todetaan, että kaupunki tarjoaa mahdollisuuden kesäajan työskentelyyn kaikille vakituisessa työsuhteessa oleville koulunkäyntiavustajille.
Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth kiistää kuitenkin sen, että kaikille olisi luvattu töitä.
–Me olemme sanoneet, että teemme parhaamme ja etsimme työpaikan kaikille, joille se on mahdollista ja jotka työpaikan haluavat, sanoo Lehto-Häggroth.
Sivistystoimi työllistää tänä kesänä koulunkäyntiavustajia esimerkiksi kehitysvammaisten lasten kesätoimintaan.
Töitä piti järjestyä myös sosiaali- ja terveystoimesta, tilakeskuksesta sekä vapaa-ajan ja asukaspalveluista. Tässä ei onnistuttu Lehto-Häggrothin mukaan suunnitellusti, koska toimialat joutuivat tekemään säästöjä.
–Suhdanteille me emme voi mitään.
Lehto-Häggroth huomauttaa, että lomautettavien koulunkäyntiavustajien määrää on onnistuttu vähentämään vuoden aikana huomattavasti.
Kaupunginhallitus päätti huhtikuussa, että Vantaa ei säästä tänä vuonna lomauttamalla tai irtisanomalla henkilöstöään.
Lehto-Häggrothin tulkinnan mukaan päätös koskee uusia lomautuksia. Hän huomauttaa, että koulunkäyntiavustajien lomauttaminen on ollut Vantaalla "ikiaikainen käytäntö".
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok) on asiasta toista mieltä.
–Päätös tarkoitti kaupungin henkilöstöä kokonaisuudessaan.
Mäkinen toteaa, että ei ole järkevää henkilöstöpolitiikkaa lomauttaa vakituisia työntekijöitä vuodesta toiseen.
Kaupunginhallitus saa selvityksen koulunkäyntiavustajien lomautuksista maanantain kokoukseensa. Selvitystä pyysi Mari Niemi-Saari (sd).
JHL:n edustajien mukaan Vantaa toimii lomautuksilla myös vastoin työsopimuslakia.
Työnantajalla on velvollisuus tarjota töitä ensin omille työntekijöilleen. Nyt kaupunki lomauttaa vakituista henkilöstöä ja palkkaa samaan aikaan kesätyöntekijöitä.
Vantaalla työskentelee noin 235 vakituista koulunkäyntiavustajaa. Heistä 55 haki vapaaehtoisesti palkatonta työlomaa kesäksi.
Täyttä työviikkoa tekevän koulunkäyntiavustajan palkka on vajaa 1800 euroa kuussa. Lomautetuille maksetaan karenssin jälkeen ansiosidonnaista päivärahaa.
–Moni on laskenut sen varaan, että tänä kesänä saa duunia ja täyttä palkkaa, toteaa JHL:n aluetoimitsija Leena Peltoniemi.
Suhdanteille emme voi mitään. Siinäs kuulitte. Onneksi on asioita ja ilmiöitä joiden menoa eteenpäin suhdanteet eivät hetkauta.
Koulunkäyntiavustaja tekee tärkeätä työtä naurettavalla palkalla. Ja kesät mennään kunnan järjestämissä puuhasteluissa. Joita ei riitä kaikille.
Olisiko kunnalla muutakin priorisoitavaa kuin erikielisten näyteikkunamannekiinien työllistäminen kunnan diversiteettikulisseiksi?
Mielestäni kaupunki jossa LUOKKAKOOT OVAT SUOMEN SUURIMMAT voisi kantaa imagonrakentelussaan huolta ihan eri asioista kuin siitä että kunnalle saadaan väkisin lisää erikielisiä töihin.
Mutta tiedättekö mitä siitä seuraa jos kunnan puuhastelemaa monimuotoistamista vastustetaan? Tunnettehan hirsipuu-pelin? Annan vihjeeksi ekan ja vikan kirjaimen.
"R _ _ _ _ _ I!"
