---
Niin kuin kaikki yksinkertaiset ja kauniit jutut, tämäkin rönsyää yli alkuperäisen tarkoituksen. Kuten itse sanoin, ja toiset komppasivat, teksti itsessään kertoo kaiken tarpeellisen. Koska blogiini on kuitenkin linkitetty Relanderin blogin kommenteissa, selvennän tähän joitakin pointteja niille joille tilanne ei ihan heti aukea.
Jukka Relander on niitä yksilöitä jotka samaistavat maahanmuuttokritiikin ja väkivaltaisen, maahanmuuttajavastaisen rasismin. Jos vastustat maahanmuuttopolitiikkaamme vaikkapa taloudellisin, kulttuurillisin tai turvallisuusperustein, tai vain siksi että sinulla Suomen kansalaisena sattuu olemaan oikeus olla jotain mieltä asiasta, olet Relanderin katsannossa siitä huolimatta kiilusilmäinen rotukiihkoilija, kiljupöhnäinen natsiskini, maaseudun umpimielinen peräkammarinpoika tai kaikkia näitä yhtaikaa. Relanderin erityisenä huolenaiheena ovat akateemisesti koulutetut ihmiset jotka koulutuksestaan huolimatta ovat sitä mieltä että maahanmuuton lisääminen ja turvapaikkaturismin paisumisen salliminen eivät ole maallemme ja kansallemme hyväksi.
Relanderilaisessa katsannossa nimittäin akateemisen sivistyksen pitäisi parantaa ihmiset vääristä ja paheksuttavista ajatuksista. Jos näin ei ole käynyt, henkilö ei voi olla oikeasti sivistynyt. Koulutus on epäonnistunut.
Wanhaan hyvään vasemmistolaiseen tapaan Relander niputtaa väärät näkemykset yhden, murskaavan tehokkaan voimasanan alle. Ennen se oli "neuvostovastaisuus", nyt se on "rasismi."
On siis aivan yhdentekevää kuinka laajasti ja kattavasti "meidän rasistien" ajatukset perustellaan. Kun ajatuksen lausuu ääneen "rasisti," ajatuksesta tulee "rasismia." Tällaisia "rasistisia" ajatuksia ei ole tarpeen pohtia sen syvällisemmin, saati sitten kommentoida. Mutta nykyisessä "huomiotalouden" politiikassa kommentoitava on, vaikka kuinka tekisi häijyä. Internetissä nimittäin myös "väärät" ajatukset leviävät, ja shock horror! Suuri yleisö ei vaikenekaan näitä "vääriä" ajatuksia kuoliaaksi tai keräänny toreille massamielenosoituksiin "vääriä" ajatuksia vastaan. Ei, suuri yleisö kiinnostuu, ottaa keskusteluun osaa, osoittaa kannattavansa muita kuin virallisesti hyväksyttyjä "oikeita" ajatuksia.
Miten vaimentaa väärien ajatusten seireeninlaulu? Miten olla huomioimatta yhä kasvavaa äänten pauhua? No tietysti vanhalla tavalla: leimaamalla, väheksymällä, sivuuttamalla. Tämä on kommentoimani kirjoituksen kärki: väärien ajatusten esittäjät ovat natseja, eikä heidän kanssaan leikitä. Hehän jopa häpeävät tulla esiin omilla nimillään.
Laitoin itsekin Relanderin blogiin vastineen. Itse Relanderin blogikirjoitus ei liity asiaan laisinkaan, mikä on sikäli erikoista että olisi odottanut hänen laittavan blogiinsa ylimmäiseksi saman tekstin kuin Vihreiden vaalilehteenkin. Hänen kirjoitustaan ei ole missään muuallakaan Vihreillä sivuilla luettavissa (oman kirjoitukseni ilmestymisaikaan), mutta onneksi nimimerkki Roope on taas ahkeroinut, ja teksti on luettavissa Mediaseuranta-blogissa.
Paremman paikan puutteessa siis laitoin kommenttini Rellun aktuellin, EU:ta käsittelevän kirjoituksen perään:
22.5.2009 16.13
Relander, sanot Vihreiden vaalilehdessä näin:
”Sekin kyllä oudoksuttaa, että keitä nämä maahanmuuttoa kritisoivat rotumme valiot oikein ovat. Nimeltä tiedetään kolme, neljä. Ehkä nettinatsismi on sittenkin aika noloa. Kun niin harva kehtaa riisua kommandopipoaan nimimerkkinsä yltä. Tai ehkä heitä ei ole enempää kuin nuo muutama, jotka ehtivät kaiket päivät roikkua netissä kertomassa, että somalit eivät käy töissä.
”
Hommafoorumilla on julkaistu lukuisia ketjuja joissa kriittiset kertovat taustoistaan ja vaikuttimistaan. Olet varmasti tutustunut. Tai ehkä et uskalla kohdata todellisuutta - onhan helpompi halveksua ryhmää kokonaisuutena.
Itse olen ikäisesi, akateemisesti koulutettu ja vastuullisessa virassa toimiva perheenisä. Vihaan syrjintää, rasismia ja väkivaltaa. Kannatan vakaata ja turvallista yhteiskuntaa jossa sananvapaus on keskeisin arvo. Luonnehtisin itseäni viherdemariksi. Äänestäisin JJ Kasvia jos hän ei olisi ehdolla Vihreissä.
Joitakin meistä kiinnostaa mainitsemasi työvoimapoliittinen ongelma. Muita kiinnostavat muut asiat.
En pyri politiikkaan. Miksi en saisi käyttää nimimerkkiä perheeni ja työpaikkani suojelemiseksi? Vaikka en edes tee mitään lainvastaista, enkä (uskoakseni) useimpien mielestä edes paheksuttavaa?
Miten nimimerkin käyttö vaikuttaa siihen mitä sanon? Taitelijanimi, nom de guerre, nimimerkki - eikö asia ole tärkeämpi kuin sen sanoja?
Relanderin vastaus:
Nikopol kirjoittaa, virheiden [sic] vaalilehden krijoitukseeni viitaten:
”En pyri politiikkaan. Miksi en saisi käyttää nimimerkkiä perheeni ja työpaikkani suojelemiseksi? Vaikka en edes tee mitään lainvastaista, enkä (uskoakseni) useimpien mielestä edes paheksuttavaa?”
Kyllä nimimerkin takaa saa kirjoittaa. Suomi24 on sitä täynnä. Itse en vain suhtaudu vakavasti sellaiseen kritiikkiin, jonka esittäjä ei uskalla esiintyä omalla nimellään. Anonyymisti voi huudella mitä vain, oman nimen kanssa sanoistaan joutuu ottamaan vastuun. Itse toimin niin, aina ja poikkeuksetta.
Itse asiassa olen kirjoitellut asiaan liittyvistä aiheista omalla nimelläni internettiin, noin kymmenen vuotta sitten. Olen myös esittäytynyt livenä vastapuolelle. Kokemukseni olivat huonoja. Omalla nimellään nettiin kirjoittaminen tarkoittaa että kutsuu kaikenlaiset paskanheittäjät, häiriköt ja kylähullut kimppuunsa. Netissä omalla nimellä esiintyminen on sama kuin jos pyrkisi julkisuuteen perinteisillä tavoilla. Myös seuraamukset ovat identtiset.
Ymmärrän että omalla nimellään netissä (tai muuten julkisuudessa) esiintyvät ihmiset tekevät sen jostakin pragmaattisesta syystä. Relanderin tapauksessa on aika selvää miksi hän toimii aina ja poikkeuksetta omalla nimellään. Hänhän on ehdolla Europarlamenttiin. Julkisuus on hänen poliittisille ambitioilleen elinehto. Olisi tällöin melko tyhmää heitellä omia briljantteja näkemyksiään kommandopipon alta, eikö totta?
Me jotka emme pyrkimällä pyri julkisuuteen, julkisiin luottamustoimiin tai edes paikallisiksi kuuluisuuksiksi, emme saa oman nimen käyttämisestä mitään lisäarvoa näkemyksillemme, mielipiteillemme ja argumenteillemme. Mielipiteemme pitää arvottaa niiden itsensä kautta. Niiden lukeminen olisi hyvä alku. Myös kommentointi on blogissani avoin.
Nimettömällä kirjoittajalla voi olla painavaa sanottavaa. Nimellään ja akateemisella arvovallallaan esiintyvän puheet saatetaan punnita ja havaita keveiksi. Anonymiteetin halveksija paljastaa ettei ymmärrä internetin luonnetta ja merkitystä viestintäkanavana. Suomi24-sivuston ja vakavien bloggaajien samaistaminen on pelkästään lapsellista.
Jukka Relander ei ota vakavasti anonyymia kritiikkiä. Kuka ottaa vakavasti Jukka Relanderin?
---
Olen nyt jättänyt Relanderin blogeineen rauhaan. Hänen kiusaamisensa ei tuota iloa eikä tyydytystä, ja työkin on jo tehty.
Siltä varalta että kato käy Rellun kommenteissa, tässä vielä oma "parting shottini":
24.5.2009 16.43
Relander:
"Maahanmuuttoasioita" ei tuotu tähän kommenttiosioon ulkoapäin. Tähän kommenttiosioon tuotiin sinun oma kirjoituksesi. Kirjoitus jota ei ole julkaistu netissä (lähde: google.com äsken) ja johon ei ole mitään kommentointimahdollisuutta. Silti kirjoituksesi on jaettu moniin koteihin. Se käsitteli maahanmuuttokriittisiä, ei maahanmuuttoasioita. Eli kommenttiosioosi tuotiin sinun kirjoituksesi jossa kritisoit maahanmuuttokriittisiä.
Jos omien kirjoitustesi ilmestyminen omaan blogiisi ei miellytä sinua, lopeta internetin käyttö. Tai julkaise "Nettinatsit noloina" täällä, niin keskustelu voidaan käydä asianmukaisessa paikassa. Jos tämä ei käy, keskustelu käydään muualla.
Minä en kuitenkaan täällä keskustele, koska et anonymiteettini vuoksi ota kritiikkiäni vakavasti. Huomautanhan vain että dialogista kieltäytyminen on myös dialogia, ja sen näkevät kaikki. Erityiskiitos Suomi24-vihjauksesta.
Anonyymeja lähteitä ei kannata huomioida. Kysy vaikka Woodwardilta ja Bernsteinilta.
