Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vaatii pikaisia toimia
Olen hyvin huolestunut kaupungin maahanmuuttajatilanteesta. Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteekseen kääntää maahanmuutto voimavaraksi ja elinvoiman lähteeksi. Nykymenolla on tapahtumassa päinvastoin.
Helsingin kaupungin 2000-luvun väestönkasvu selittyy käytännössä kokonaan maahanmuuttajataustaisen väestön kasvulla. Maahanmuuttajien väestöosuus on noussut 1990-luvun alun parista prosentista niin, että olemme juuri rikkomassa 10 %:n rajapyykin. Nykyvauhdilla maahanmuuttajataustaisen väestönosan kasvu on Helsingissä 6 % vuodessa. Vuonna 2025 joka neljäs helsinkiläinen olisi maahanmuuttajataustainen.
Kasvu on kiihtymässä entisestään. Turvapaikanhakijoiden määrä maassamme on tänä vuonna räjähtämässä. Viime vuoden kahdesta tuhannesta olemme nousseet jo viiteen tuhanteen hakijaan. Valtaosa heistä tullee saamaan myönteisen päätöksen. Lähinaapurimme ovat kiristäneet maahantulokriteerejään, mikä suoraan heijastuu meille. Suurin osa hakijoista tulee sota-alueilta Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. Useimpien pakolaisten perheenjäseniä tulee Suomeen muutaman vuoden viiveellä. Suurin osa pakolaisista asuu pääkaupunkiseudulla, ja kokemusten mukaan suuri osa muualle Suomeen sijoitetuista muuttaa ennen pitkää tänne.
Maahanmuuttajien työllistyminen on nykyiselläänkin suuri haasteemme. Heidän työttymyysprosenttinsa on 2,5 kertainen. Lisäksi työvoimaosuus on kantaväestöä alhaisempi. Erityisen vaikeaa työllistyminen on siinä ryhmässä, joka tulee lähialueiden ulkopuolelta. Uudella maahanmuuttajalla työhalu on maahan saapuessaan korkealla, mutta meidän oma järjestelmämme pakottaa jokaisen tulijan vähintään kuuden kuukauden pakkojonoon, ennen kuin työllistyminen on edes teoriassa mahdollista. Odotusaikana työmotivaatio laskee merkittävästi.
Nyt tarvitsemme pikaisia toimenpiteitä. Ensiksi turvapaikanhakijamäärät on saatava hallintaan vastaamaan vastaanottokykyämme. Sisäänheittäjästä on palattava portinvartijaksi. Ja toiseksi valtiovallan ja pääkaupunkiseudun jo valmiiksi neuvottelema aiesopimus, jonka keskeinen sisältö on maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttaminen, on hoidettava välittömästi voimaan.
Tuossa tekstissä ei ole yhtään kohtaa jonka kiistäisin tai mitään mihin väittää vastaan. Kun kerran kaupunginjohtaja ajattelee näin, realistinen keskustelu maahanmuuton eduista ja haitoista on todellakin mahdollista.
Tuntuu siltä kuin lyhytikäisen blogini kaikki huolenaiheet olisivat kantautuneet kuuleviin korviin. Luonnollisesti me kaikki tiedämme kuka ja mitkä tapahtumat ovat mahdollistaneet Pajusen ulostulon.
Vaikuttaa siltä että ryhdyin toisinajattelevaksi bloggaajaksi liian myöhään. On ollut helppo hypätä bandwagoniin kun työ on jo pitkälti tehty. Me seisomme jättiläisen harteilla.
Imperiumin vastaisku on väistämätön. Onhan Helsingin strategiaksi määritelty "kääntää maahanmuutto voimavaraksi ja elinvoiman lähteeksi." Voimavarasta ja elinvoimasta ei hevillä luovuta. Minerva Krohnin kelkka kiitää liian kovaa vauhtia päin puuta.
Näistä otsikoista saa hauskan ketjun:
Vihreä Lanka: Suuret puolueet vaikenevat maahanmuutosta
Helsingin sanomat: Jussi Pajunen jarruttaisi maahanmuuttoa
Vihreä Lanka: Pajusen maahanmuuttopuheet yllättivät Lehtipuun ja Krohnin
Lehtiä lukiessaan monikin yllättyy. Varsinkin kun ennen kiistämättömiä totuuksia aletaan kyseenalaistaa ääneen.
---
Update: HBl kertoo että Astrid Thorsin mielestä Pajusen luvut ovat vääriä. Pajunen pysyy kannassaan: maahanmuuttajia tulee liikaa, resurssit eivät riitä.
Enligt Pajunen själv är stadens linje ändå klar.Annika Forsander, joka vastaa Helsingin kaupungin maahanmuuttaja-asioista, ei näe mitään muuta keinoa kuin olla ottamatta vastaan enempää maahanmuuttajia.
– De asylsökande blir fler och fler. De är redan nu så många att kapaciteten inte räcker till. Läget är svårt att överblicka, det känns som om höger hand inte vet vad den vänstra gör.
Annika Forsander, direktör för invandrarfrågor vid Helsingfors stad, har kontrollerat Pajunens siffror. Enligt henne har den ökande invandringen i kombination med brist på resurser gjort det allt svårare att ta emot invandrare.
– Systemet är överbelastat. Det finns inte tillräckligt med personal och man måste bygga flera mottagningscentraler, säger hon.
Också lågkonjunkturen inverkar på invandrarnas ställning på arbetsmarknaden.
– Sysselsättningsläget har försämrats drastiskt och det finns inte tillräckligt med arbetsplatser.
Forsander är bekymrad över att invandrare med högre utbildning har svårt att få arbete i sin egen bransch..
– Jag ser inga andra lösningar än att inte ta emot flera invandrare, säger hon.
På finska: näistä ei ole voimavaraksi ja elinvoimaksi.
