Ruotsissa ollaan syystäkin huolissaan koulujen eriarvoistumisesta ja yleisen tason laskemisesta. Kouluvuoden päätteeksi Aftonbladet julkisti suuren kouluraporttinsa. Koulujen eriarvoisuus ja vapaakoulujen taso pistävät silmään suurimpina huolenaiheina.
Vapaakoulujärjestelmä mahdollistaa liiketaloudellisen vilunkipelin koulumaailmassa. Eli halvalla huonoa ja jollekulle isot voitot. Osa vapaakouluista on perustettu vain ja ainoastaan huijaustarkoituksessa, rehtoreita on viety poliisin kyydillä ja rahat kadonneet Western Unionilla jonnekin kauaspois. Julkisia kouluja on yksityistetty, eli myyty julkisin varoin rakennettu infra yksityiselle toimijalle lypsettäväksi, odotetuin seurauksin.
Moni haikailee Suomen julkiselle koulujärjestelmälle samankaltaista vaihtoehtoa, eli että yksityisiä kouluja voisi perustaa vapaammin ja esim aatteellisin perustein. Näille "vapauden" kannattajille esitän varoituksen, että samalla aukeaa ovi myös islamilaisille kouluille. Uskokaa pois, se mitä julkinen koulu Suomessa (vielä) tarjoaa on parasta mitä on tarjolla. Suomessa on yksityisiä kouluja - jätän lukijan googlattavaksi mitä ne ovat ja miten niitä voi perustaa. Seula on tiukka ja niin pitääkin olla. Peruskoulutus jos mikä kannattaa pitää irti kvartaalitalouden, helppoheikkien ja ideologioiden hulluudesta. Nykyisen muotoinen koulu on kaikkine vikoineenkin avoin, tasa-arvoinen ja julkisessa kontrollissa. Jos Ruotsista halutaan ottaa mallia niin katsotaanpa taas kerran mitä he ovat tehneet väärin, ja pidetään järki omassa päässä.
Eriarvoisuus on tosiasia. Helsingin Sanomat otsikoi iskevästi samoilla sanoilla kuin tämä blogikirjoitus: Ruotsin huonoin koulu. (Artikkeli on HS:n maksullisessa osassa, linkin takana ei ole mitään lukemisen arvoista. Älkää turhaan klikatko.) Hesarin juttua en ole lukenut, mutta oletan Expressenin vastaavan jutun riittävän.
Hommafoorumilla ihmetellään miksi juuri Sundsvallin Ljustadalsskolan olisi "Ruotsin huonoin", kun Aftonbladetin kouluraportin listauksessa sen alapuolelle jää pitkä lista kouluja joiden nimet tunnistaa jokainen joka asuu nuiversumissa (= nuiva universumi): listan alkupää ja loppupää. Ljustadalsskolan on sijalla 1420, ja sen alapuolelta löytyy mokuruotsin allstars: Rosengård, Rinkeby, Hjulsta, Hammarkullen, Hovsjö. Jopa Eskilstunan ruotsinsuomalainen koulu rumentaa Ruotsin koulutilastoja - en finne igen! Tosin koulussa on vain 10 oppilasta joten tilastollinen edustavuus on vähän kiikan kaakan... Lista kertoo kuinka suuri prosenttiosuus oppilaista saa lukiokelpoisuuden, eli käytännössä kelpaa keskiasteen koulutukseen. Ruotsissahan amis ja lukio on yhdistetty, ja se ettei kelpoisuutta saavuta on aika heikko esitys oppilaalta.
Merkillepantavaa on että listan kaksi alinta koulua joista numeroita on saatu ovat Rosengård ja sen alapuolella vain eräs vapaakoulu joka hoitaa Falunin kunnan psykososiaaliset ongelmatapaukset ja perhekodin asukkaat.
Luulisi että näillä perusteilla Ruotsin huonoin koulu löytyy ihan muualta kuin Sundsvallista.
Se "Ruotsin huonoin koulu" on kuitenkin "valittu" eri perustein: Skolverkets SALSA-mätning (Skolverkets Arbetsverktyg för Lokala SambandsAnalyser) on työkalu jolla selvitetään koulun tasoa laajemmin kuin pelkin todistusluvuin.
SALSA är en statistisk modell som jämför kommuners och skolors betygsresultat. Det betyder att kommunernas och skolornas resultat räknas fram genom att de faktiska betygsresultaten sätts i relation till ett antal bakgrundsfaktorer. Det är föräldrarnas utbildningsnivå, andel elever födda i Sverige med utländsk bakgrund, andelen elever födda utomlands och fördelningen pojkar/flickor som utgör bakgrundsfaktorerna. Störst betydelse för resultaten i modellen har föräldrars utbildningsnivå.
Huomioon otettavia taustatekijöitä ovat vanhempien koulutustaso, ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osuus, ulkomailla syntyneiden osuus ja poikien ja tyttöjen määrällinen osuus. Tärkeimpänä tekijänä vanhempien koulutustaso.
Hieman yksinkertaistaen SALSA on siis selvittänyt että Ljustadalsskolan on liian huono koulu ollakseen niin valkoinen. Se mikä täysmamuttuneelle Rosengårdille on vain oletettavaa on Sundsvallilaiskoululle häpeäksi. Ljustadalissa lukiokelpoisten osuus on lähes kolminkertainen Rosengårdiin verrattuna, mutta heiltä odotetaan SALSAssa parempaa. Huolimatta siitä että koulun rahat ovat lopussa ja kirjoissa puhutaan edelleen Neuvostoliitosta. Vaikka ei ole helppoa Rosengårdissakaan. Tulevaisuuden ihmekoulu taisi jäädä syntymättä kun rahaa ei tippunutkaan.
Sundsvallissa ollaan myös sitä mieltä että vapaakoulut ovat imaisseet motivoituneemmat oppilaat ja jäljelle jääneet ovat mitä ovat. Tämä on vapaakoulujärjestelmän toinen pimeä puoli. A- ja B-koulut ovat Ruotsissa tosiasia.
Meanwhile in Finland...
Vanhempien koulutustausta saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa koulujen saamaan rahoitukseen.
Opetusministeriön työryhmä ehdottaa perusopetukseen uutta rahoitusmittaria. Se ottaisi huomioon kunnan 30–54-vuotiaat asukkaat, joilla ei ole peruskoulun jälkeen suoritettua tutkintoa. Heidän osuutensa kuntalaisista lisäisi valtiolta saatavaa rahoitusta.
Ehdotus pyrkii hillitsemään koulujen eriytymistä. Koulujen väliset oppimiserot ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla. Hallituksen tavoitteena on puolittaa ero vuoteen 2020 mennessä.
Hallitusohjelmassa linjataan, että perusopetuksen rahoituksen tulisi perustua nykyistä enemmän siihen, millaisessa ympäristössä koulu toimii.
Rankinglistoja odotellessa kannattaa pitää mielessä että erilaisten mittareiden perusteella listan alimmainen koulu ei olekaan absoluuttisesti kaikkein huonoin.
